"OTETAAN VASTAAN MITÄ TULEE, EIKÖHÄN ME SIINÄ PÄRJÄTÄ” : Suomalaisyrityksiin kohdistuvat liikeriskit Puolassa
Hassinen, Markus (2018)
Hassinen, Markus
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061313778
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061313778
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin suomalaisyritysten Puolassa kohtaamia liikeriskejä ja keinoja niiden hallitsemiseksi. Työn toimeksiantajana toimi Keskuskauppakamarin alla toimiva Suomi-Keskisen Itä-Euroopan maiden kauppayhdistys, joka pyrkii toiminnallaan edistämään ensisijaisesti Suomen ja Bulgarian, Kroatian, Slovakian, Tšekin tasa-vallan, Unkarin ja Puolan välisiä kaupallisia suhteita. Tutkimukseen osallistui kolme eri aloilla Puolassa toimivaa suomalaisyritystä, joista kaksi voidaan Suomen yrittäjien käyttämän henkilömäärään perustuvan luokituksen mukaisesti luokitella Suomessa suuriksi ja yksi PK-yritykseksi.
Tutkimusaineisto kerättiin laadullisin menetelmin teemahaastatteluilla ja analysoitiin teemoittelemalla se yleisiä ympäristötekijöitä tarkastelevan PESTEL-analyysin avulla. PESTEL-analyysi tarkastelee toimintaympäristön poliittisia, ekonomisia, sosiaalisia, teknologisia, ekologisia ja lainsäädännöllisiä tekijöitä, joten se soveltui tutkimuksen edetessä varsin hyvin yrityksen ulkoisesta toimintaympäristöstä kumpuavien liikeriskien tarkasteluun.
Merkittävimpänä liikeriskitekijänä esiin nousivat Puolan liiketoimintaympäristön sosiaaliset liikeriskitekijät ja erityisesti painotettiin työvoimapulaa, työvoiman vaihtuvuutta, johtamistyön haasteita sekä asiakashankinnan haasteellisuutta. Taloudellisista liikeriskeistä merkittävimmät liittyvät palkkojen ja kustannusten nousuun sekä rahoituksen järjestämiseen. Puolan poliittista toimintaympäristöä pidettiin yleistä uutisointia vakaampana eikä ulkomaalaisiin yrityksiin katsottu kohdistuvan haastatteluhetkellä merkittäviä liikeriskejä. Teknologisista liikeriskeistä merkittävimmät kohdistuvat erityisesti rajalliseen teknologian luomien mahdollisuuksien hyödyntämisen osaamiseen sekä tietoturva-asioihin. Puolan ekologisen ympäristön yritykset eivät nähneet muodostavan heille merkittäviä liikeriskejä, joskin ulkomaalaisiin yrityksiin kohdistuvat tiukat ympäristövaatimukset sekä ilmansaasteet ja tulvariski nostettiin esiin. Lainsäädännöllisistä liikeriskitekijöistä esiin nousivat erityisesti raskas byrokratia, hitaus sekä sopimuskäytännöt.
Merkittävimpinä riskienhallintakeinoina mainittiin yleinen tietoisuus ympäristön muutoksista, kouluttaminen, verkostoituminen, avoin kanssakäyminen, sidosryhmien osaamisen hyödyntäminen, ajan varaaminen, laatu ja toimitusvarmuus sekä rahoituksen järjestäminen suomalaisen emoyhtiön kautta.
Tutkimusaineisto kerättiin laadullisin menetelmin teemahaastatteluilla ja analysoitiin teemoittelemalla se yleisiä ympäristötekijöitä tarkastelevan PESTEL-analyysin avulla. PESTEL-analyysi tarkastelee toimintaympäristön poliittisia, ekonomisia, sosiaalisia, teknologisia, ekologisia ja lainsäädännöllisiä tekijöitä, joten se soveltui tutkimuksen edetessä varsin hyvin yrityksen ulkoisesta toimintaympäristöstä kumpuavien liikeriskien tarkasteluun.
Merkittävimpänä liikeriskitekijänä esiin nousivat Puolan liiketoimintaympäristön sosiaaliset liikeriskitekijät ja erityisesti painotettiin työvoimapulaa, työvoiman vaihtuvuutta, johtamistyön haasteita sekä asiakashankinnan haasteellisuutta. Taloudellisista liikeriskeistä merkittävimmät liittyvät palkkojen ja kustannusten nousuun sekä rahoituksen järjestämiseen. Puolan poliittista toimintaympäristöä pidettiin yleistä uutisointia vakaampana eikä ulkomaalaisiin yrityksiin katsottu kohdistuvan haastatteluhetkellä merkittäviä liikeriskejä. Teknologisista liikeriskeistä merkittävimmät kohdistuvat erityisesti rajalliseen teknologian luomien mahdollisuuksien hyödyntämisen osaamiseen sekä tietoturva-asioihin. Puolan ekologisen ympäristön yritykset eivät nähneet muodostavan heille merkittäviä liikeriskejä, joskin ulkomaalaisiin yrityksiin kohdistuvat tiukat ympäristövaatimukset sekä ilmansaasteet ja tulvariski nostettiin esiin. Lainsäädännöllisistä liikeriskitekijöistä esiin nousivat erityisesti raskas byrokratia, hitaus sekä sopimuskäytännöt.
Merkittävimpinä riskienhallintakeinoina mainittiin yleinen tietoisuus ympäristön muutoksista, kouluttaminen, verkostoituminen, avoin kanssakäyminen, sidosryhmien osaamisen hyödyntäminen, ajan varaaminen, laatu ja toimitusvarmuus sekä rahoituksen järjestäminen suomalaisen emoyhtiön kautta.