Elämyksellisen messutapahtuman elementit : Keksintöjen Viikko -tapahtuman kehittämissuunnitelma

Abstract

Tämä opinnäytetyö toteutettiin kehittämistutkimuksena kehittämisyhtiö Witas Oy:n toimeksiannosta. Työn tavoitteena oli laatia Viitasaarella vuosittain järjestettävälle Keksintöjen Viikko -tapahtumalle kehittämissuunnitelma, jonka avulla tapahtumasta saataisiin tulevaisuudessa vetovoimaisempi ja laadukkaampi.

Tapahtuman nykytilanteen kartoittamiseksi hyödynnettiin erilaisia tutkimusmenetelmiä sekä tutkittavia kohderyhmiä. Näytteilleasettajille sekä kävijöille tehtiin kvantitatiivinen kyselytutkimus. Sen lisäksi tapahtuman järjestäjille tehtiin kvalitatiivinen ryhmähaastattelu, jotta tutkimuksen tuloksiin, tapahtuman lähtökohtiin sekä vaadittaviin kehittämistarpeisiin saatiin mahdollisimman laaja näkökulma.

Kvantitatiivisen tutkimuksen tuloksissa selkeimmin nousivat esille erityisesti erilaiset digitaalisiin palveluihin, markkinointiin sekä visuaalisuuteen liittyvät seikat. Kyselytutkimuksen jälkeen opinnäytetyössä perehdyttiin tarkemmin ilmiöön ja sen myötä saatiin pohja kvalitatiiviselle tutkimukselle. Tapahtuman järjestäjille suunnatun kvalitatiivisen ryhmähaastattelun perusteella pystyttiin toteamaan, että tapahtuman järjestämisessä mukana oleva henkilöstö on digitaalisuuden suhteen valveutunutta, mutta työn ulkopuolella melko varautuneita teknologian kehityksen suhteen. Selkeästi kyseessä on digireaktiivinen yritys, jossa digitaalisuus näkyy ainoastaan yrityksen sisäisissä prosesseissa sekä markkinoinnissa ja sen vaikutukset liiketoimintaan ovat vähäisiä.

Näiden tulosten pohjalta laadittiin konkreettinen kehittämissuunnitelma, johon kiteytyvät tärkeimmät messutapahtuman elementit.

The thesis was a development study, which was commissioned by a regional development company called Witas Ab. The objective of the thesis was to make a development plan for the Keksintöjen Viikko event. With the help of the development plan, the commissioning company can organize more attractive and sterling events in the future.

To chart the present situation of the event, multiple research methods and target groups were utilized. A quantitative survey was conducted to the exhibitors and visitors. Furthermore, a qualitative group interview was executed to the event organizers in order to obtain as wide a perspective as possible, regarding the results of the study, the starting points of the event and development needs.

In the results of the qualitative research, matters related to digital services, marketing and visual factors came out. After the survey, the phenomenon was studied more closely, which gave the authors a basis for qualitative research. Based on a qualitative interview conducted for the event organizers, it could be stated that the staff behind the event was digitally aware, but outside the work they were relatively reserved towards technological development. The organizer company is a digitally reactive company, which means that the digitalization shows only in the internal processes and marketing, and its effects on the business were relatively low.

A concrete development plan with the most important elements of the exhibition event was made based on the results of the research.