Yhteisöllisyyden merkitys jalkapallon erotuomaritoiminnassa : Menetelmiä yhteisöllisyyden kehittämiseen
Juuti, Jani (2018)
Juuti, Jani
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018062014157
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018062014157
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia jalkapallon erotuomaritoiminnassa esiintyvää yhteisöllisyyttä ja toimia kehittämistyönä Suomen Palloliitolle erotuomareiden yhteisöllisyyden kehittämiseksi. Tämän toivotaan lisäävän erotuomareiden hyvinvointia ja toiminnassa pysymistä.
Tutkimusongelmista keskeisimpiä olivat erotuomaritoiminnassa mukana olevien kokema yhteisöllisyys ja sen riittävyys, sekä menetelmät yhteisöllisyyden kehittämiselle. Tutkimuksen teorian viitekehykseksi muodostui terveyden edistämisen, sosiaalisen vuorovaikutuksen, terveyden, hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden väliset keskinäiset vaikutussuhteet. Tutkimus suoritettiin määrällisenä tutkimuksena Webropol-kyselyn avulla. Tutkimukseen vastasi 372 vuonna 2017 Suomen Palloliitossa aktiivisena toiminutta erotuomaria.
Tulokset osoittivat, että erotuomarit kokevat pääasiassa toiminnan edistävän heidän omaa terveyttään. Yhteisöllisyyden kokeminen erotuomaritoiminnassa kasvaa selvästi kokemusvuosien myötä. Merkittävä osa erotuomareista kokee toiminnassa olevan yhteisöllisiä tapahtumia harvemmin kuin kerran kuukaudessa, joskin alueellisia eroja esiintyi. Tulokset yhteisöllisten tapahtumien riittävyydestä osoittivat, että osa erotuomareista kokee tapahtumia olevan riittävästi ja osa tapahtumien määrän olevan riittämätön. Kilpailuasetelma erotuomaritoiminnan korkeammalla tasolla ei hävitä yhteisöllisyyttä toiminnasta. Tulosten myötä tultiin siihen johtopäätökseen, että jalkapallon erotuomaritoiminnassa on tarvetta yhteisöllisten tapahtumien ja menetelmien kehittämiselle.
Tutkimuksen myötä laadittiin yhteisöllisten menetelmien kehittämissuositukset erotuomaritoimintaan. Näitä suosituksia voidaan hyödyntää muissa vastaavissa erotuomaritoiminnan organisaatioissa, joten ne voidaan nähdä yleishyödyllisinä. Suositukset on esitelty tämän opinnäytetyön lopussa. Tutkimukselle asetetut tavoitteet saavutettiin ja toiminnan kehittämisen suositusten laadinnassa onnistuttiin kyselyyn vastanneiden tuottaman tiedon perusteella.
Tutkimusongelmista keskeisimpiä olivat erotuomaritoiminnassa mukana olevien kokema yhteisöllisyys ja sen riittävyys, sekä menetelmät yhteisöllisyyden kehittämiselle. Tutkimuksen teorian viitekehykseksi muodostui terveyden edistämisen, sosiaalisen vuorovaikutuksen, terveyden, hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden väliset keskinäiset vaikutussuhteet. Tutkimus suoritettiin määrällisenä tutkimuksena Webropol-kyselyn avulla. Tutkimukseen vastasi 372 vuonna 2017 Suomen Palloliitossa aktiivisena toiminutta erotuomaria.
Tulokset osoittivat, että erotuomarit kokevat pääasiassa toiminnan edistävän heidän omaa terveyttään. Yhteisöllisyyden kokeminen erotuomaritoiminnassa kasvaa selvästi kokemusvuosien myötä. Merkittävä osa erotuomareista kokee toiminnassa olevan yhteisöllisiä tapahtumia harvemmin kuin kerran kuukaudessa, joskin alueellisia eroja esiintyi. Tulokset yhteisöllisten tapahtumien riittävyydestä osoittivat, että osa erotuomareista kokee tapahtumia olevan riittävästi ja osa tapahtumien määrän olevan riittämätön. Kilpailuasetelma erotuomaritoiminnan korkeammalla tasolla ei hävitä yhteisöllisyyttä toiminnasta. Tulosten myötä tultiin siihen johtopäätökseen, että jalkapallon erotuomaritoiminnassa on tarvetta yhteisöllisten tapahtumien ja menetelmien kehittämiselle.
Tutkimuksen myötä laadittiin yhteisöllisten menetelmien kehittämissuositukset erotuomaritoimintaan. Näitä suosituksia voidaan hyödyntää muissa vastaavissa erotuomaritoiminnan organisaatioissa, joten ne voidaan nähdä yleishyödyllisinä. Suositukset on esitelty tämän opinnäytetyön lopussa. Tutkimukselle asetetut tavoitteet saavutettiin ja toiminnan kehittämisen suositusten laadinnassa onnistuttiin kyselyyn vastanneiden tuottaman tiedon perusteella.