"Me jäätiin kirjaan, virkkoi Myy" : ääneen lukemisen pedagogiset mahdollisuudet varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä
Lento, Teija (2018)
Lento, Teija
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018062514226
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018062514226
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tutkimuksellisessa osuudessa perehdytään lastenkirjallisuuden, sanataiteen ja ääneen lukemisen merkitykseen lapsen kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukena ja mahdollistajana. Hyvän lukutaidon merkitys on suuri sekä yksilön että yhteiskunnan hyvinvoinnille ja tasa-arvon toteutumiselle. Lukemaan innostavalla kasvuympäristöllä on tutkittu olevan suurempi vaikutus lapsen tulevaan menestykseen kuin esimerkiksi vanhempien sosioekonomisella taustalla. Vahva ja monipuolinen lukutaito on paras mahdollinen rokote syrjäytymistä vastaan.
Suomi on perinteisesti ollut lukutaidon kärkimaita, mutta viime aikaisten oppimistutkimusten valossa on kehitys ollut heikompaa. Erityisesti sitoutuminen lukemiseen ja lukumotivaatio on tutkimusmaiden heikoimpia. Kilpailussa ihmisten ajankäytöstä lukeminen pärjää huonosti.
Perusta vahvalle lukutaidolle ja lukuinnolle luodaan lapsen varhaiskasvatuksen vuosina. Kirjallisuuskasvatus ja lastenkirjallisuuden ääneen lukeminen ei varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä kiinnity ainoastaan kielellisen kehityksen oppimisalueeseen vaan monipuolisesti koko varhaiskasvatuksen viitekehykseen. Lastenkirjallisuus ja lapselle ääneen lukeminen ovat kuitenkin rakenteeltaan hyvin aikuisjohtoista toimintaa, jolloin lapsen ääni ja osallisuus sekä mahdollisuus kokemukselliseen oppimiseen tarvitsevat ääntä itsestään.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää varhaiskasvatuksen pedagogisia toimintatapoja lastenkirjallisuuden monipuoliseksi hyödyntämiseksi lapsen kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukena. Tavoitteena oli luoda konkreettinen ja vahvasti käytännön varhaiskasvatustyöhön kiinnittyvä työväline helpottamaan varhaiskasvattajan kirjallisuuskasvatusta ja ääneen lukemisen pedagogista hyödyntämistä. Opinnäytetyön toiminnallisena tuloksena syntyi blogi, jossa tarjotaan materiaalia ja ideoita helpottamaan kirjojen ja kirjallisuuden varhaiskasvatuksen viitekehyksessä tavoilla, joilla voidaan vahvistaa lapsen ääntä ja osallisuutta. Samalla tuodaan esille taidekasvatuksen merkitystä kokemuksellisen oppimisen mahdollistajana.
Sosionomin kompetenssialueista on kriittinen ja osallistava yhteiskuntaosaaminen sekä yhteisöllinen vaikuttamistyö ollut keskeistä oppimisaluetta. Työllä on tavoiteltu omaa työtä laajempaa vaikuttavuutta. Opinnäytetyön tuloksena voidaankin pitää varhaiskasvatuksen kehittämistyön yhdistyminen osaksi omaa ammatillista kasvua.
Suomi on perinteisesti ollut lukutaidon kärkimaita, mutta viime aikaisten oppimistutkimusten valossa on kehitys ollut heikompaa. Erityisesti sitoutuminen lukemiseen ja lukumotivaatio on tutkimusmaiden heikoimpia. Kilpailussa ihmisten ajankäytöstä lukeminen pärjää huonosti.
Perusta vahvalle lukutaidolle ja lukuinnolle luodaan lapsen varhaiskasvatuksen vuosina. Kirjallisuuskasvatus ja lastenkirjallisuuden ääneen lukeminen ei varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä kiinnity ainoastaan kielellisen kehityksen oppimisalueeseen vaan monipuolisesti koko varhaiskasvatuksen viitekehykseen. Lastenkirjallisuus ja lapselle ääneen lukeminen ovat kuitenkin rakenteeltaan hyvin aikuisjohtoista toimintaa, jolloin lapsen ääni ja osallisuus sekä mahdollisuus kokemukselliseen oppimiseen tarvitsevat ääntä itsestään.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää varhaiskasvatuksen pedagogisia toimintatapoja lastenkirjallisuuden monipuoliseksi hyödyntämiseksi lapsen kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukena. Tavoitteena oli luoda konkreettinen ja vahvasti käytännön varhaiskasvatustyöhön kiinnittyvä työväline helpottamaan varhaiskasvattajan kirjallisuuskasvatusta ja ääneen lukemisen pedagogista hyödyntämistä. Opinnäytetyön toiminnallisena tuloksena syntyi blogi, jossa tarjotaan materiaalia ja ideoita helpottamaan kirjojen ja kirjallisuuden varhaiskasvatuksen viitekehyksessä tavoilla, joilla voidaan vahvistaa lapsen ääntä ja osallisuutta. Samalla tuodaan esille taidekasvatuksen merkitystä kokemuksellisen oppimisen mahdollistajana.
Sosionomin kompetenssialueista on kriittinen ja osallistava yhteiskuntaosaaminen sekä yhteisöllinen vaikuttamistyö ollut keskeistä oppimisaluetta. Työllä on tavoiteltu omaa työtä laajempaa vaikuttavuutta. Opinnäytetyön tuloksena voidaankin pitää varhaiskasvatuksen kehittämistyön yhdistyminen osaksi omaa ammatillista kasvua.