Kehitynkö? : Laadukkaan harjoittelun merkitys instrumenttiharjoittelussa.

Abstract

Tämän työn tarkoituksena on selvittää, kuinka soitonharjoittelusta voisi saada tehokkaampaa ja löytää käytänteitä, joita jokainen musiikkipedagogi ja instrumentin opiskelija pystyy soveltamaan työskentelyssään. Tutkimusongelmaa lähdettiin selvittämään viiden harjoittelun laatua määrittävän osa-alueen kautta, jotka ovat harjoittelun suunnitelmallisuuden merkitys, tavoitteet ja motivaatio, palaute kehittymisen tukena, flow-tila ja soittaminen, sekä ylirasitustilat. Osa-alueet perustuvat liikuntatieteiden tohtori Juha Hulmin fyysisen harjoittelun peruspilareihin, lukuunottamatta flow-tilaa. Flow-tilan haluttiin nostaa tutkimukseen esille, koska tutkimukset ovat todenneet sen olevan oppimisen optimaallisin tila. Työ toteutettiin teemahaastatteluna ja haastateltavaksi pyydettiin neljää suomalaista pitkään alalla toiminutta rytmimusiikin ammattilaista. Haastatteluiden avulla selvitettiin haastateltavien toimivaksi toteamia käytänteitä ja heidän näkemyksiään harjoittelun laatua määrittävistä osa-alueista. Haastetteluissa nousi esille useita yhtenäisiä piirteitä haastateltavien vastausten välillä, kuten laadun tarkkailu harjoittelussa ja erityisen määrätietoinen harjoittelu soittouran aikana. Yhtenevät piirteet haastateltavien vastauksissa vahvistavat käsitystä siitä, että muutkin musiikin parissa toimivat voisivat hyötyä näiden käytänteiden ja näkemysten soveltamisesta. Tämän työn tuloksista on varmasti hyötyä muusikoille ja musiikkipedagogeille erityisesti rytmimusiikin puolella, mutta myös muiden muusikkityylien edustajille. Tämä työ voi myös toimia motivaation herättäjänä kohti määrätietoisempaa ja laadukkaampaa instrumentin harjoittelua.

The purpose of the thesis was to examine how learning to play instrument could be more effective and to find methods that every music pedagogue and instrument student could apply. This issue was examined by reviewing five sections of practicing quality: the role of systematic practicing, goal setting and motivation, feedback as an enabler of development, flow state and playing and exhaustion. These sections were based on the basic principles of physical exercising, excluding the flow state, introduced by Juha Hulmi, PhD, Sport sci-ences. The flow state was included because it was considered to be the optimal state for learning. The study was implemented by using theme interviews as the method of data collection. Four Finnish rhythm music experts were interviewed in order to learn about the methods that they found beneficial and to hear about their ideas of the quality sections. The inter-views raised many common elements in the respondents’ answers, such as monitoring the quality of practicing and especially practicing with determination during the music career. The common elements in the answers strengthened the idea that these methods and views could also be used by other music practitioners. The results of this thesis are definitely useful for musicians and music pedagogues, espe-cially for rhythm musicians but also musicians representing other genres. This thesis can act as a motivator toward more determined and high-quality practice routines.