Ohjelmajohtamisen kehittäminen aluekehitysohjelmissa : Tampereen kaupungin projektimalli
Toivonen, Kirsti (2018)
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018062714262
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018062714262
Tiivistelmä
Tampereen kaupungilla otettiin kahden vuoden aikana käyttöön projektimalli, salkkumalli ja ohjelmajohtamisen malli sekä perustettiin projektitoimisto. Projektimallin soveltamista täsmennetään ja ohjeistusta täydennetään saatujen kokemusten avulla. Opinnäytetyön tavoitteena oli tunnistaa mitä muutos- ja kehittämistarpeita ohjelmajohtamisen ohjeen soveltamisessa ja ohjeessa on. Tarkasteluun otettiin Viiden tähden keskusta –ohjelma ja Hiedanrannan kehitysohjelma. Opinnäytetyö toteutettiin havainnoivana tutkimuksena kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimuksen tutkimusotteella.
Opinnäytetyön aluksi selvitettiin projektitoimiston projektiasiantuntijoiden ja ohjelmajohdon näkemyksiä ja kävi ilmi, että projektimallin ja ohjelmajohtamisen käytäntöjen käyttöönotto ja jalkautus ovat vasta hyvin alkuvaiheessa. Nykytilan arvioimiseksi tarkasteltiin miten aluekehitysohjelmissa noudatetaan kaupungin omaa ohjelmajohtamisen ohjetta. Todettiin, että määrittelyt, dokumentointi ja tehdyt toimenpiteet eivät kummassakaan ohjelmassa olleet vielä ohjelmajohtamisen ohjeen mukaisia. Organisaation kannalta tarkasteltuna voitiin kuitenkin todeta, että edellytykset projektikyvykkyyden kasvattamiselle ovat olemassa, koska projektimalli on määritelty, ohjeistus on olemassa, projektitoimisto on perustettu ja salkunhallintaan tarvittavat työkalut on otettu käyttöön.
Kehittämistoimenpiteinä toteutettiin Hiedanrannan kehitysohjelman ositus, laadittiin ositukseen perustuva etenemissuunnitelma ja perustettiin operatiivinen ohjausryhmä. Hiedanrannan johtamista täsmennettiin osituksen mukaisten ryhmien kokouskäytännöillä ja työryhmien työskentelyä tukemaan otettiin käyttöön uusia työkaluja. Molemmat ohjelmat vietiin projektisalkkuun ja niiden talouden seuranta ja raportointi täsmennettiin osituksen mukaiseksi.
Ohjelmajohtamisen mallissa tunnistettiin kehittämistarpeita erityisesti laadunhallinnassa, resurssienhallinnassa, riskienhallinnassa ja tiedonhallinnassa. Ohjelmasuunnitelman auditoinnilla voitaisiin varmistaa, että ohjelmalle asetettujen tavoitteiden saavuttamiselle on luotu riittävät edellytykset. Kaikkien ohjelmissa mukana olevien koulutusta pitäisi lisätä.
Johtopäätöksinä todettiin, että ohjelman määrittely- ja suunnitteluvaiheessa ohjelman laajuus ja vastuunjako ohjelman ja linjaorganisaation välillä tulee määritellä hyvin. Jos ohjelmajohtamista ylipäätään halutaan soveltaa, sille pitää olla ylimmän johdon tuki.
Opinnäytetyön aluksi selvitettiin projektitoimiston projektiasiantuntijoiden ja ohjelmajohdon näkemyksiä ja kävi ilmi, että projektimallin ja ohjelmajohtamisen käytäntöjen käyttöönotto ja jalkautus ovat vasta hyvin alkuvaiheessa. Nykytilan arvioimiseksi tarkasteltiin miten aluekehitysohjelmissa noudatetaan kaupungin omaa ohjelmajohtamisen ohjetta. Todettiin, että määrittelyt, dokumentointi ja tehdyt toimenpiteet eivät kummassakaan ohjelmassa olleet vielä ohjelmajohtamisen ohjeen mukaisia. Organisaation kannalta tarkasteltuna voitiin kuitenkin todeta, että edellytykset projektikyvykkyyden kasvattamiselle ovat olemassa, koska projektimalli on määritelty, ohjeistus on olemassa, projektitoimisto on perustettu ja salkunhallintaan tarvittavat työkalut on otettu käyttöön.
Kehittämistoimenpiteinä toteutettiin Hiedanrannan kehitysohjelman ositus, laadittiin ositukseen perustuva etenemissuunnitelma ja perustettiin operatiivinen ohjausryhmä. Hiedanrannan johtamista täsmennettiin osituksen mukaisten ryhmien kokouskäytännöillä ja työryhmien työskentelyä tukemaan otettiin käyttöön uusia työkaluja. Molemmat ohjelmat vietiin projektisalkkuun ja niiden talouden seuranta ja raportointi täsmennettiin osituksen mukaiseksi.
Ohjelmajohtamisen mallissa tunnistettiin kehittämistarpeita erityisesti laadunhallinnassa, resurssienhallinnassa, riskienhallinnassa ja tiedonhallinnassa. Ohjelmasuunnitelman auditoinnilla voitaisiin varmistaa, että ohjelmalle asetettujen tavoitteiden saavuttamiselle on luotu riittävät edellytykset. Kaikkien ohjelmissa mukana olevien koulutusta pitäisi lisätä.
Johtopäätöksinä todettiin, että ohjelman määrittely- ja suunnitteluvaiheessa ohjelman laajuus ja vastuunjako ohjelman ja linjaorganisaation välillä tulee määritellä hyvin. Jos ohjelmajohtamista ylipäätään halutaan soveltaa, sille pitää olla ylimmän johdon tuki.