Raskaana olevan naisen vajaaravitsemus ja sen tunnistaminen : kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Vajaaravitsemuksella tarkoitetaan tilaa, jossa ravinnon saannin ja tarpeen välillä on epätasapaino ja näin ollen ravintoaineiden vähyys tai niiden kokonainen puute johtaa erilaisiin haitallisiin vaikutuksiin ihmiselimistössä. Raskaana olevan naisen ravitsemustila vaikuttaa oleellisesti sikiön sekä jo syntyneen lapsen kehitykseen ja terveyteen.

Toimeksiantaja TYKSin Naistenklinikka on äitiyspoliklinikallaan kokenut vajaaravitsemuksen tunnistamisen sekä hoitamisen vähäiseksi ja puutteelliseksi. Haastavaksi tunnistaminen koetaan erityisesti obeesien sekä hyperemeesistä kärsivien odottajien kohdalla.

Opinnäytetyö tehtiin Suomessa käynnissä olevaan STEPPI-hankkeeseen. Se on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka tarkoituksena on vahvistaa hyvän perushoidon toteutumista ja näyttöä sen vaikuttavuudesta hoitotyössä yhdistäen; näyttöön perustuvat perushoidon mittarit ja laadun arvioinnin, hoitotyön kliinisen perusosaamisen, hoitotyön johtamisen päätöksenteon sekä älykkään teknologian hyödyntämisen hoitotyössä.

Tämän kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tarkoitus oli selvittää, miten vajaaravitsemusta tunnistetaan ja miten erilaisia vajaaravitsemuksen seulontamenetelmiä voidaan soveltaa raskaana oleville naisille. Tavoitteena oli lisätä lukijan tietoisuutta raskaana olevan naisen vajaaravitsemuksesta ja sen tunnistamisesta. Asiaa lähestyttiin kahden tutkimuskysymyksen avulla, joihin vastattiin 18 tutkimuksella.

Lukuisia vajaaravitsemuksen sekä sen riskin seulontamenetelmiä löytyi, mutta ei yhtään suoraan raskaana oleville naisille tarkoitettua. Muita löydettyjä menetelmiä voidaan käyttää apuna raskaana olevien naisten vajaaravitsemuksen tunnistamisessa. Tärkeintä on kuitenkin huomioida potilas kokonaisvaltaisesti, ottaen arvioinnissa huomioon anamneesi, mahdollinen seulontatyökalu, fysikaaliset tutkimukset ja havainnointi sekä antropometriset ja biokemialliset mittaukset.

Tulosten perusteella voidaan todeta tarve jatkotutkimuksille. Käytettävissä olevien seulontamenetelmien kohdentamista raskaana oleviin naisiin tulisi tutkia, ja jo olemassa olevia menetelmiä tulisi kehittää juuri heille sopiviksi.

Malnutrition is a condition, that has an imbalance between nutrition intake and its demand. As a result, the paucity of nutrients leads to a different kind of detrimental situations in the body. This descriptive literature review is focused on a pregnant woman's malnutrition and recognizing it. The subject is approached by two research questions.

Recognizing malnutrition has been remote and challenging at the Turku University Hospitals department of obstetrics and gynaecology and it´s maternity outpatient clinic. Particularly challenging it has been with pregnant patients who are obese or suffer from hyperemesis gravidarum.

This thesis was conducted as a part of the STEPPI-project. It’s an ongoing project which purpose is to strengthen the realization of a good general care and its effectiveness. The project combines four divisions; evidence-based meter of a good general care and evaluation of the quality, clinical knowing of a general care, the nursing leadership and management and exploiting a high-quality technology in nursing.

The purpose of this narrative literature review was to find out how malnutrition can be recognized and how different screening methods can be applied to pregnant women. The objective was to increase the reader's awareness towards the recognizing of malnutrition among pregnant women. The issue was approached through two research questions which were answered using 18 diverse scientific sources.

Numerous methods of malnutrition screening and assessment were found, but not even one was directly targeted at pregnant women. Nonetheless other found methods can be used to recognize the malnutrition of pregnant women. However, the most important aspect that must be taken into consideration is the patient's overall assessment. This includes patient´s prior health background, possible screening tool, physical examination and observation, and anthropometric and biochemical measurements.

The results show that there is a need for further researches. The use of available screening tools and methods among pregnant women should be researched more and available tools should be developed to suit better for pregnant women.