Kun vapaus menetetään - Alaikäisen tahdonvastaisesta hoidosta päättäminen : osastonsihteerin käsikirja

Abstract

Sekä Suomen perustuslakiin, että kansainvälisiin sopimuksiin on määritetty, että jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Tähän oikeuteen voidaan puuttua mielenterveyslaissa määritetyillä ehdoilla, josta voi seurata tahdonvastainen hoitoonmääräämisprosessi. Alaikäisten kohdalla lastensuojelulaki asettaa omat reunaehtonsa erityisesti perheiden autonomian näkökulmasta. Tässä työssä tutkittiin alaikäisten tahdonvastaista hoitoprosessia mielenterveyslain näkökulmasta ja luotiin katsaus lastensuojelulakiin, jotta erityisesti tiedoksiantoprosessiin liittyvän allekirjoitusvaiheen merkityksellisyys tulisi esiin.

Työn tarkoituksena oli selvittää, mitä seurauksia on, jos pakkohoitopäätöstä ei vahvisteta hallinto-oikeudessa ja onko päätöksen allekirjoitusprosessi nykyisessä laajuudessaan välttämätön. Empiirisestä näkökulmasta työn tavoitteena oli tutkia miten sihteerit kokevat tämän allekirjoitusvaiheen. Työ toteutettiin osittain toiminnallisena opinnäytetyönä, minkä tuloksena syntyi liitteenä oleva osastonsihteereille suunnattu käsikirja. Lähteinä käytettiin Suomen lainsäädäntöä, kirjallisuutta sekä sihteerien haastatteluja.

Alkuun työssä käsiteltiin lasten oikeutta hyvinvointiin sekä hyvinvointiyhteiskunnan velvollisuutta taata tarvittava hoito. Tämän jälkeen käsiteltiin mielenterveyslakia tahdonvastaisen hoitoonmääräämisprosessin näkökulmasta ja tarkasteltiin mitä erityistä tulee alaikäisten kohdalla huomioida.

Lopputuloksena voidaan todeta, että tahdonvastainen hoitoonmääräämisprosessi on laissa hyvin tiukkaan säädelty. Alaikäisten kohdalla asianosaisten kuuleminen on ehdoton prosessi, jotta hallinto-oikeus voi vahvistaa sairaalan tekemän hoitoonmääräämispäätöksen. Käytännössä selvisi, ettei vahvistamattomia päätöksiä juurikaan pääse syntymään vaan hallinto-oikeus pyytää lisäselvityksiä tarvittaessa.

The Constitution of Finland and international agreements stipulate that everyone has the right to personal freedom and immunity. This right may only be intervened in on the conditions defined in the Mental Health Act, which may result in the process of involuntary treatment. The Child Welfare Act sets its own preconditions when dealing with minors, especially from the viewpoint of the families’ autonomy. This thesis examined the involuntary treatment process of minors from the point of view of the Mental Health Act. Furthermore, the Child Welfare Act was covered in order to highlight the importance of the signing stage included in the notification process.

The purpose of the thesis was to ascertain the repercussions involved if the involuntary treatment order is not verified by the Administrative Court, and whether the signing process of the order is necessary in its extent. From the empirical point of view, the thesis studied how the secretaries experience the aforementioned signing stage. The work was partly carried out as practice-based thesis, the outcome of which is the attached handbook targeted at ward secretaries. Finnish legislation, literature, and interviews of secretaries were used as sources.

First, the thesis addressed in the assignment were children’s right to welfare as well as the responsibility of a welfare society to ensure necessary treatment. Then, concerning the Mental Health Act, the involuntary treatment order process was discussed as well as the specifics that have to be considered when minors are involved.

As a conclusion, one can state that the involuntary treatment order process is very strictly stipulated by the law. That the Administrative Court can verify a treatment order made by a hospital, the hearing of the parties is a compulsory process when dealing with minors. In practice, it became apparent that unverified orders hardly arise, as the Administrative Court will request further clarifications when necessary.