Kunta videotuottajana
Rintala, Krista (2018)
Rintala, Krista
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018072514383
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018072514383
Tiivistelmä
Suomen kunnat ovat uuden edessä, kun vuosia suunniteltu sosiaali- ja terveyspalveluja sekä maakuntien järjestämiä palveluita koskeva uudistus astuu voimaan vuonna 2020. Kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kunnilta maakuntien vastuulle, kunnassa korostuvat sivistys- ja hyvinvointitehtävät, elinvoima sekä asukkaiden osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet. Tulevaisuuden kunnassa viestintää, kuten kaikkea muutakin toimintaa, suunnitellaan yhä enemmän asukkaiden tarpeiden mukaan.
Opinnäytetyöni oli Seinäjoen kaupungin viestinnän kehittämishanke, jonka tavoitteena oli luoda Seinäjoen kaupungille toteuttamiskelpoinen videotuotantomalli ja sisältösuunnitelma. Kehittämishankkeen tarkoituksena oli uudistaa ja parantaa kaupungin viestintää vastaamaan kuntaviestinnän muutoksiin ja asukkaiden muuttuviin mediankulutustottumuksiin. Videotuotantomalli ja sisältösuunnitelma toimivat Seinäjoen kaupungin sisäisenä työohjeena.
Tutkimusmenetelmä oli sisällönanalyysin, palvelumuotoilun sekä teema- ja kyselylomakehaastattelun yhdistelmä. Benchmarking-menetelmän avulla haettiin vastauksia siihen, millaisia videotuotantomalleja muut julkisen sektorin toimijat ovat toteuttaneet. Vertailuun valittiin Helsingin ja Vantaan kaupungit, joiden tuottamaa sisältöä analysoitiin kvantitatiivisesti ja kvalitatiivisesti. Kaupunkien videotuotantoa ohjaavia periaatteita selvitettiin sisällöntuottajien teemahaastattelulla ja kyselyllä. Asukkaiden tiedontarpeita ja odotuksia niin sanotusta toivevideosta sekä mielipiteitä pilottivideosta selvitettiin kahdessa kyselyssä, joiden tuloksia hyödynnettiin tuotantomallin ja sisältösuunnitelman rakentamisessa.
Asukaskyselyjen tuloksien perusteella seinäjokelaiset halusivat katsoa Facebookissa 1–2 minuutin mittaisia tekstitettyjä kaupungin toimintaa ja päätöksentekoa avaavia uutismaisia videoita, jotka kertovat ajankohtaisista suunnitelmista ja kaupungin tulevaisuudesta. Videosisällöissä painottuvat asukas- ja osallisuusnäkökulma ja kaupungin strategia. Kuntalaki ohjaa tuotantoa siten, että se on mukana juttuaiheiden valinnassa.
Tuotantomallin ja sisältösuunnitelman luomisen lisäksi kehittämishanke oli oppimisprosessi, jonka avulla asukaslähtöisen kuntaviestinnän merkitys kirkastui.
Opinnäytetyöni oli Seinäjoen kaupungin viestinnän kehittämishanke, jonka tavoitteena oli luoda Seinäjoen kaupungille toteuttamiskelpoinen videotuotantomalli ja sisältösuunnitelma. Kehittämishankkeen tarkoituksena oli uudistaa ja parantaa kaupungin viestintää vastaamaan kuntaviestinnän muutoksiin ja asukkaiden muuttuviin mediankulutustottumuksiin. Videotuotantomalli ja sisältösuunnitelma toimivat Seinäjoen kaupungin sisäisenä työohjeena.
Tutkimusmenetelmä oli sisällönanalyysin, palvelumuotoilun sekä teema- ja kyselylomakehaastattelun yhdistelmä. Benchmarking-menetelmän avulla haettiin vastauksia siihen, millaisia videotuotantomalleja muut julkisen sektorin toimijat ovat toteuttaneet. Vertailuun valittiin Helsingin ja Vantaan kaupungit, joiden tuottamaa sisältöä analysoitiin kvantitatiivisesti ja kvalitatiivisesti. Kaupunkien videotuotantoa ohjaavia periaatteita selvitettiin sisällöntuottajien teemahaastattelulla ja kyselyllä. Asukkaiden tiedontarpeita ja odotuksia niin sanotusta toivevideosta sekä mielipiteitä pilottivideosta selvitettiin kahdessa kyselyssä, joiden tuloksia hyödynnettiin tuotantomallin ja sisältösuunnitelman rakentamisessa.
Asukaskyselyjen tuloksien perusteella seinäjokelaiset halusivat katsoa Facebookissa 1–2 minuutin mittaisia tekstitettyjä kaupungin toimintaa ja päätöksentekoa avaavia uutismaisia videoita, jotka kertovat ajankohtaisista suunnitelmista ja kaupungin tulevaisuudesta. Videosisällöissä painottuvat asukas- ja osallisuusnäkökulma ja kaupungin strategia. Kuntalaki ohjaa tuotantoa siten, että se on mukana juttuaiheiden valinnassa.
Tuotantomallin ja sisältösuunnitelman luomisen lisäksi kehittämishanke oli oppimisprosessi, jonka avulla asukaslähtöisen kuntaviestinnän merkitys kirkastui.