Alkukartoitus kierrätystavoista jäteneuvonnan vaikuttavuuden tutkimiselle Turussa

Abstract

Opinnäytetyö perustuu Telaketju-hankkeeseen, jonka päämääränä on luoda valtakunnallinen tekstiilien lajittelu- ja hyödyntämisketju. Osana hanketta tutkitaan jäteneuvonnan vaikuttavuutta. Tutkimusalueena on Turun itäinen keskusta, jossa osa kiinteistöistä saa kohdennettua jäteneuvontaa hankkeen ajan. Ennen kohdennetun neuvonnan aloittamista alueelle jaettiin kierrätyskysely. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kyselyn vastauksia ja muodostettiin kuvaus alkutilanteesta. Hankkeen lopussa alueelle jaetaan kysely uudestaan ja kyselyiden tuloksien vertailussa nähdään jäteneuvonnan vaikutus ihmisten tietoihin ja kierrätystapoihin. Kyselyssä tiedusteltiin asukkaiden jätteiden lajittelutapoja ja siihen liittyviä taustatekijöitä, kuten lajitteluhalukkuutta lisääviä ja vähentäviä tekijöitä. Kyselyjä jaettiin kesällä 2017 omakoti-, rivitalo- ja kerrostaloaluille, jotta niiden keskinäisiä eroja pystyttäisiin vertailemaan. Alkukartoitusta varten tarkasteltiin myös vanhempia jäteneuvontaan liittyviä tutkimuksia Turun seudulla. Tulosten perusteella ihmiset kierrättävät melko tunnollisesti useita jätteitä. Vastaajien joukosta eläkeläiset korostuivat, nuoret aikuiset ja muut kuin suomenkieliset puuttuivat, vaikka Varissuon asukkaista melkein puolet eivät puhu äidinkielenään suomea. Kolmasosa vastaajista ei ollut kuullutkaan käyttökelvottoman tekstiilin keräyksestä ja kaksi kymmenestä oli perehtynyt asiaan, loput olivat vain kuulleet asiasta. Eri talotyypeistä rivitaloissa kierrätetään eniten. Omakotitaloissa kierrätetään muita useammin muovia ja sähkölaitteita. Kerrostaloissa puolestaan kierrätetään muita useammin biojätettä. Kierrätys koettiin tärkeäksi, melko helpoksi ja osaksi arkea. Toivotuissa neuvontakanavissa korostui painettu ja kotiin tuotu materiaali, kuten sanomalehdet tai radio, taloyhtiön tiedote sekä Huomiselle-asukaslehti. Kierrätyshalukkuutta vähentävät eniten jätteen vastaanottopaikan kaukaisuus sekä kodin puutteelliset tilat lajitteluun ja säilytykseen. Käyttökelvottoman tekstiilin, eli poistotekstiilin kierrästyshalukkuutta lisäisi tiedot vastaanottopaikoista ja lajitteluohjeesta, sekä astian kätevä sijainti, erityisesti taloyhtiön oma keräysastia olisi mieluinen.

This thesis is based on government funded Telaketju project that aims to create a national textile recycling system for end of life textiles. One part involves researching the effects of waste disposal advise. This is executed by a survey that examines the current habits related to waste sorting in households and the background factors affecting them. Selected households then get advice about recycling end-of-life textiles while others don’t. In the closure phase of the project, the same survey is sent and then analysed and compared to the first survey. The results showcase the effects of waste disposal advise. In this study the first waste disposal survey was analysed. The survey was distributed to households in the eastern parts of Turku in the summer of 2017. Major part of the residents who replied were senior citizens and there were barely none young adults. The region has a lot of immigrants but the grand majority were people whose native language is Finnish. Based on the results the residents recycle well many types of household waste. This was expected as many older studies state the same. The differences between people living in terraced houses, (semi-) detached houses and apartment buildings were compared. A lot of families lived on terraced houses and they were the most eager recyclers. Residents of detached houses recycled plastic and electrical appliances more often than others. As for the apartment buildings, their residents recycled bio waste the most. All and all people thought that recycling is important, quite easy and part of their everyday life. Distant sorting stations and inadequate sorting spaces at home were the biggest reasons to reduce the will to recycle waste. A third had heard nothing about recycling end-of-life textiles in Turku, about 20 % were well-informed, and the rest had just heard about it. People hoped to get more information about it from newspaper or radio, a bulletin from housing cooperative and Huomiselle magazine published by Lounais-Suomen Jätehuolto. People felt that they’d be more eager to recycle end-of-life textiles if they knew more about the instructions and the sorting stations. Also, they hoped that the sorting stations were conveniently located, preferably very near to their habitat.