Ikääntyneen asiakkaan kuntoutusprosessin kehittäminen ja mallintaminen hoivayksikön lyhytaikaisosastolla
Lusma, Anniina (2018)
Lusma, Anniina
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018071914368
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018071914368
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö toteutettiin työelämälähtöisenä tutkimuksellisena kehittämistyönä, jonka tarkoituksena oli kehittää, selkiyttää ja yhdenmukaistaa ikääntyneen asiakkaan kuntoutusprosessin toimintakäytäntöjä Pyhtäällä sijaitsevalla lyhytaikaisosastolla. Tavoitteena oli kuvata ikääntyneen asiakkaan kuntoutusprosessiin osallistuvien henkilöiden näkemyksiä siitä, mitä on laatu ja asiakaslähtöisyys kuntoutusosastolla ja millaisena nykyinen kuntoutusprosessi näyttäytyy prosessin osallistuvien henkilöiden kuvaamana. Lisäksi tavoitteena oli tunnistaa prosessin kehitystarpeet ja löytää kehitysehdotuksia toiminnan parantamiseksi ja selkiyttämiseksi.
Kehittämistyö pohjautui prosessin kehittämisen menetelmän kolmelle ensimmäiselle syklille, jotka olivat aiheen rajaus, nykytilan kartoitus ja analysointi sekä prosessin uudelleen määrittely. Kuntoutusprosessin nykytilan selvitys toteutettiin käyttäen tutkimusmenetelminä osallistuvaa havainnointia sekä sähköpostihaastattelua. Havainnointiaineisto tiivistettiin käyttäen SWOT-analyysia. Sähköpostihaastattelun aineisto teemoiteltiin ja luokiteltiin. Tulokset toivat yhteen prosessiin osallistuvien henkilöiden näkemykset prosessin nykytilasta, sen kulusta sekä kehittämistarpeista.
Kehittämistyö osoitti, että tärkein työvaihe kuntoutusprosessissa on aloitus, jolloin on tärkeää luoda yhteiset tavoitteet ja alustava aikataulu kuntoutusjaksolle. Nykytilan kartoituksessa tämän vaiheen huomattiin olevan aliresursoitu. Lisäksi todettiin, että käytännöt prosessin sisällä vaihtelivat. Konkreettisiksi kehittämistoimenpiteiksi ehdotettiin moniammattillista alkuhoitoneuvottelua, toimintakykymittareiden tehokkaampaa käyttöönottoa, viikoittaista kuntoutuskokousta sekä yhteistyön lisäämistä. Aineiston pohjalta mallinnettiin ikääntyneen asiakkaan kuntoutusprosessin tahtotilakuvaus sekä sanallinen prosessinkulku. Kehitelty ikääntyneen asiakkaan kuntoutusprosessin-tahtotila kuvaus yhdenmukaistaa ja selkiyttää toimintaa sekä lisää yhteistä ymmärrystä moniammatillisessa tiimissä. Toimeksiantajan näkökulmasta kuntoutusprosessin kehittäminen ja mallintaminen lisää kustannustehokkuutta sekä tekee käytännön työn näkyväksi. Kuntoutusprosessin kehittäminen on toteutettu organisaatio- ja työntekijälähtöisesti, jolloin myöhemmin olisi tärkeää tutkia aihetta myös asiakkaiden näkökulmasta.
Kehittämistyö pohjautui prosessin kehittämisen menetelmän kolmelle ensimmäiselle syklille, jotka olivat aiheen rajaus, nykytilan kartoitus ja analysointi sekä prosessin uudelleen määrittely. Kuntoutusprosessin nykytilan selvitys toteutettiin käyttäen tutkimusmenetelminä osallistuvaa havainnointia sekä sähköpostihaastattelua. Havainnointiaineisto tiivistettiin käyttäen SWOT-analyysia. Sähköpostihaastattelun aineisto teemoiteltiin ja luokiteltiin. Tulokset toivat yhteen prosessiin osallistuvien henkilöiden näkemykset prosessin nykytilasta, sen kulusta sekä kehittämistarpeista.
Kehittämistyö osoitti, että tärkein työvaihe kuntoutusprosessissa on aloitus, jolloin on tärkeää luoda yhteiset tavoitteet ja alustava aikataulu kuntoutusjaksolle. Nykytilan kartoituksessa tämän vaiheen huomattiin olevan aliresursoitu. Lisäksi todettiin, että käytännöt prosessin sisällä vaihtelivat. Konkreettisiksi kehittämistoimenpiteiksi ehdotettiin moniammattillista alkuhoitoneuvottelua, toimintakykymittareiden tehokkaampaa käyttöönottoa, viikoittaista kuntoutuskokousta sekä yhteistyön lisäämistä. Aineiston pohjalta mallinnettiin ikääntyneen asiakkaan kuntoutusprosessin tahtotilakuvaus sekä sanallinen prosessinkulku. Kehitelty ikääntyneen asiakkaan kuntoutusprosessin-tahtotila kuvaus yhdenmukaistaa ja selkiyttää toimintaa sekä lisää yhteistä ymmärrystä moniammatillisessa tiimissä. Toimeksiantajan näkökulmasta kuntoutusprosessin kehittäminen ja mallintaminen lisää kustannustehokkuutta sekä tekee käytännön työn näkyväksi. Kuntoutusprosessin kehittäminen on toteutettu organisaatio- ja työntekijälähtöisesti, jolloin myöhemmin olisi tärkeää tutkia aihetta myös asiakkaiden näkökulmasta.