Kouluruokailu ja seitsemäsluokkalaisten mielipiteitä kouluruoasta Ylöjärven Soppeenharjun yläkoululla
Kukkonen, Anu (2010)
Kukkonen, Anu
Tampereen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052410330
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052410330
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on kouluruokailu ja millaisia asioita tulee huomioida kouluruokailussa, -ruoassa ja koulunkäytänteissä, jotta saataisiin päivittäisestä ruokailuhetkestä oppilaille, se ensisijainen vaihtoehto ruokailla.
Kouluruokailusta löytyy paljon materiaalia ja jokaisella meillä on vahvasti oma mielipiteemme kouluruokailusta. Olen tämän opinnäytetyön teoreettiseen osuuteen pyrkinyt käyttämään uusinta tietoa tai tutkimuksia kouluruokailusta. Oppilaille eri puolilla Suomea on paljon tehty kyselyjä kouluruoasta ja niissä on kyselty esimerkiksi, mikä saa oppilaat syömään koululounaan, tai mikä saa heidät jättämään päivittäisen koululounaan syömättä. Oman kyselyn kouluruoasta tein Ylöjärven Soppeenharjun yläkoululla(seitsemäsluokkalaisille), jossa olin kotitalouden lehtorin sijaisena puoli vuotta ja pääsin läheltä seuraamaan oppilaiden käyttäytymistä ruokailussa.
Soppeenharjun yläkoulun kouluruoka kyselyyn vastasi 62 seitsemäsluokkalaista 97. seitsemännen luokanoppilaasta. 62 vastanneesta oppilaasta päivittäin kävi koululounaan syömässä 39 oppilasta. Koululounaan syömiseen vaikutti 77 %:lla mitä ruokaa koulussa oli tarjolla ja 87 %:n mielestä eniten parannettavaa oli kouluruoan maussa. 82 % kyselyyn vastanneista seitsemäsluokkalaisista toivoi muutoksena koululounaalle, että tarjottaisiin useammin tuoretta leipää.
Opinnäytetyön tuloksina voin todeta, että oppilaat pitäisi ottaa mukaan kehittämään kouluruokailua ja ruokalistoja, sillä he ovat kouluruokaloiden asiakkaita. Kouluruokatoimikunta olisi hyvä foorumi tuoda esille kouluruokailuun liittyviä asioita sekä oppilaiden että aikuisten osalta. Kouluruokalaa ja kouluruokailua tulisi kouluissa arvostaa siinä määrin, että annettaisiin ruokalalle nimi. Malliaterian/tarjottimen laittaminen esille ruokalaan opastaa oppilaita kokoamaan oikeanlaisen ateriakokonaisuuden. Opettajien tulisi myös yläkouluilla olla mukana ruokailussa näyttämässä aikuisen esimerkkiä ruokailutilanteissa.
Kouluruokailusta löytyy paljon materiaalia ja jokaisella meillä on vahvasti oma mielipiteemme kouluruokailusta. Olen tämän opinnäytetyön teoreettiseen osuuteen pyrkinyt käyttämään uusinta tietoa tai tutkimuksia kouluruokailusta. Oppilaille eri puolilla Suomea on paljon tehty kyselyjä kouluruoasta ja niissä on kyselty esimerkiksi, mikä saa oppilaat syömään koululounaan, tai mikä saa heidät jättämään päivittäisen koululounaan syömättä. Oman kyselyn kouluruoasta tein Ylöjärven Soppeenharjun yläkoululla(seitsemäsluokkalaisille), jossa olin kotitalouden lehtorin sijaisena puoli vuotta ja pääsin läheltä seuraamaan oppilaiden käyttäytymistä ruokailussa.
Soppeenharjun yläkoulun kouluruoka kyselyyn vastasi 62 seitsemäsluokkalaista 97. seitsemännen luokanoppilaasta. 62 vastanneesta oppilaasta päivittäin kävi koululounaan syömässä 39 oppilasta. Koululounaan syömiseen vaikutti 77 %:lla mitä ruokaa koulussa oli tarjolla ja 87 %:n mielestä eniten parannettavaa oli kouluruoan maussa. 82 % kyselyyn vastanneista seitsemäsluokkalaisista toivoi muutoksena koululounaalle, että tarjottaisiin useammin tuoretta leipää.
Opinnäytetyön tuloksina voin todeta, että oppilaat pitäisi ottaa mukaan kehittämään kouluruokailua ja ruokalistoja, sillä he ovat kouluruokaloiden asiakkaita. Kouluruokatoimikunta olisi hyvä foorumi tuoda esille kouluruokailuun liittyviä asioita sekä oppilaiden että aikuisten osalta. Kouluruokalaa ja kouluruokailua tulisi kouluissa arvostaa siinä määrin, että annettaisiin ruokalalle nimi. Malliaterian/tarjottimen laittaminen esille ruokalaan opastaa oppilaita kokoamaan oikeanlaisen ateriakokonaisuuden. Opettajien tulisi myös yläkouluilla olla mukana ruokailussa näyttämässä aikuisen esimerkkiä ruokailutilanteissa.