Elintarvikkeiden jäljitettävyys tarjoilupaikoissa ja muissa ilmoitetuissa elintarvikehuoneistoissa

Abstract

Opinnäytetyö tehtiin Porvoon kaupungin ympäristöterveydenhuollolle. Työssä kartoitettiin elintarvikkeiden jäljitettävyyden toteutumista tarjoilupaikoissa sekä mahdollisia jäljitettävyyteen liittyviä harhautusyrityksiä elintarvikehuoneistoissa. Näkemystä jäljitettävyyteen sekä kehitysehdotuksia tuotiin esiin tarkastajien näkökulmasta. Jäljitettävyyden tarkastuslomake laadittiin Oiva-ohjeisiin perehtymisen tueksi. Työssä käytettiin kirjallisen materiaalin lisäksi kuntien tiedonkeruun Kiikari-raportointijärjestelmää sekä tarkastuskohtaisesti täytettävää sähköistä kyselylomaketta ja puhelinhaastatteluja tapauksista, joissa jäljitettävyydessä esiintynyt puute oli johtanut elintarvikkeiden markkinoilta poistamiseen. Jäljitettävyys oli tarjoilupaikoissa vuonna 2016 annettujen Oiva-arvioiden mukaan erinomaisella tasolla. Elintarvikkeiden tietojen sekä jäljitettävyysasiakirjojen tarkastettavuuden osalta esiintyi kuitenkin useissa elintarvikehuoneistoissa ohjeistettavaa. Valvontayksiköihin tehdyissä puhelinhaastatteluissa tuli esiin vähittäismyynnissä esiintyneiden jäljitettävyyspoikkeamien piirteitä. Markkinoilta poistettaessa elintarvikkeiden jäljitettävyyspuutteisiin yhdistyi muita puutteita: vanhentuneita päivä-määriä tai vääriä alkuperätietoja. Yhteydenotto tavarantoimittajaan sekä yhteistyö eri valvontayksiköiden välillä oli ratkaiseva toimenpide jäljitettävyydessä esiintyneen poikkeaman tai harhautuksen selvittämiseksi. Esiin tulleiden seikkojen pohjalta laadittiin jäljitettävyyden riskinarviointi. Jäljitettävyyteen vaikuttavia osa-alueita täsmennettiin esimerkeillä sekä arvioitiin niiden merkittävyyttä jäljitettävyydelle yleisesti. Kehitysehdotuksia esitettiin riskinarviointia apuna käyttäen. Periaatteen avulla on mahdollista kerätä ja yhdistää määrällistä ja laadullista tietoa esiintyvistä jäljitettävyyspuutteista sekä niihin liittyvistä eri-tyispiirteistä.

The main goal of this study was to discover, whether the food traceability is well implemented and whether there occurs misleading regarding to the traceability in the food service premises. The study was made for the City of Porvoo Health Pro-tection Authority. The health inspectors´ points of view and suggestions were brought out. An inspection form was made to support the familiarization with the new “Oiva” directions for traceability. ”Kiikari”, a centralized reporting system for the collected information about the inspections was used in addition to the litera-ture. The contents of the traceability inspections were brought out by a questionnaire. The cases, where inadequate traceability was the reason for the withdrawal of food from the market, were studied through telephone interviews. According to the ”Oiva” grades, traceability was excellent in the food service premises. Information about the products as well as different traceability documents were however insufficient. Some traceability exceptions at the retail sale were revealed through the telephone interviews. Co-operation between the inspectors and contacting the deliverers were critical measures in order to solve the exceptions or attempts of food fraud. A traceability risk analysis was created to be used as a tool for developing and improving the traceability in the service or selling premises. It is possible to use the principle for collecting information about the qualitative and quantitative traceability exceptions and their special features.