Autonominen työvuorosuunnittelu ja sen vaikutukset työhyvinvointiin

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa ajantasaista tietoa autonomisen työvuorosuunnittelun vaikutuksista työhyvinvointiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin osastoille ja yksiköille, joissa autonominen työvuorosuunnittelu ei ole vielä käytössä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa ajantasaista ja hoitohenkilökunnan kokemuksiin perustuvaa tietoa autonomisen työvuorosuunnittelun vaikutuksista työhyvinvointiin. Työn tehtävinä oli selvittää, minkälaisia haittoja tai ongelmia vuorotyö aiheuttaa työntekijälle, minkälaista hyötyä autonomisesta työvuorosuunnittelusta on työntekijälle sekä minkälaisia ongel-mia ja epäkohtia autonomisessa työvuorosuunnittelussa esiintyy kyseisissä yksiköissä. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen ja aineisto kerättiin e-lomakekyselynä.

Tulosten perusteella voitiin todeta, että autonomisesta työvuorosuunnittelusta oli monenlaisia hyötyjä työntekijän hyvinvoinnin kannalta. Työntekijöiden vastausten mukaan autonomisen työvuorosuunnittelun hyödyt liittyivät eritoten joustavuuteen ja vapaa-ajan suunnittelun mahdollisuuksiin. Tutkimuksesta ilmeni, että työvuorosuunnittelulla oli merkittävä yhteys vapaa-ajan suunnittelun, työssä jaksamisen sekä työmotivaation kannalta. Tulokset osoittivat, että hoitohenkilökunta koki erilaisia haittoja vuorotyöstä. Tutkimuksen mukaan työvuorosuunnittelussa oli joitakin epäkohtia esimerkiksi Titania-käyttöliittymän ja yhteisten sääntöjen osalta.

Tutkimuksesta selviää, että autonomisesta työvuorosuunnittelusta on työntekijöille enemmän hyötyä kuin haittaa. Autonomisen työvuorosuunnittelun kehittäminen yksiköissä on kuitenkin tarpeellista, jotta epäkohdat saadaan minimoitua. Työvuorosuunnittelun kehittämiseksi työyksiköissä ehdotetaan yhteisten sääntöjen tarkistamista tai luomista, jos sellaista ei vielä työyksikössä ole. Eritoten yhdenmukaisuuden parantamiseksi tämä on välttämätöntä. Työaikaergonomiset vuorokierrot voivat myös vähentää vuorotyöstä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. CGI Group vastaa Titania-järjestelmästä ja yritykselle palautteen antaminen esiin nousseista epäkohdista auttaa kehittämään järjestelmää työntekijäystävälliseen suuntaan.

The purpose of this thesis was to produce timely information about autonomic work-scheduling and its influences on well-being at work on basis of the experiences of healthcare professionals.

This study was carried out using a quantitative study method. The data were collected with an electronic questionnaire which was sent to 99 employees of the Pirkanmaa Hospital District. A total of 55 employees responded to the questionnaire.

The results stated that autonomic work-scheduling had multiple benefits for employees' well-being at work. According to the results, employees felt that autonomic work scheduling had positive influences on free time planning and work motivation. The majority of participants experienced negative symptoms because of shift work. Some difficulties in using the Titania (work-schedule planning) interface and a lack of mutual rules in work-scheduling were found.

The findings indicate that autonomic work-scheduling has more advantages than disadvantages for employees' well-being. However, it is necessary to develop autonomic work-scheduling in order to minimize the negative aspects of shift work. Suggestions for development are to create or recreate mutual rules in work-scheduling and pay more attention to using ergonomic working times. More ergonomic work-scheduling can reduce negative symptoms caused by shift work such as lack of sleep. The Titania interface also needs developing which requires employees to give feedback to CGI Group.