Mitä mieltä muskarissa? : Alle kouluikäisten musiikin harrastaminen uuden aivotutkimuksen näkökulmasta

Abstract

Musiikin merkitys on viime aikoina noussut laajasti esille kognitiotieteen yhtenä tutkimuskohteena. Mielenkiintoa on herättänyt etenkin muusikoiden auditiivisen hahmottamisen kehitys. Musiikin merkitys ulkomusiikillisten taitojen oppimisessa on merkittävä asia musiikin opetuksen tarpeellisuuden perustelussa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko varhaisiän musiikinopetuksella todettu olevan vaikutuksia lapsen kognitiivisen kehitykseen ja mitkä varhaisiän musiikinopetuksessa käytetyt keinot toimivat kehityksen tukena.

Tutkimusmenetelmänä oli narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Tutkimus tiivistää viimeaikaisia tutkimuksia aiheesta ja antaa laajan kuvan tutkimuksen aiheesta. Tutkimus toteutettiin hakemalla tietoa eri tietokannoista, sekä tiivistämällä Helsingin kognitiivisen aivotutkimusyksikön musiikkiin liittyvät aivotutkimukset viimeisen viiden vuoden ajalta. Teoreettinen viitekehys sisälsi lapsen kognitiivisen kehityksen, sekä lapsen musiikillisen kehityksen.

Musiikilla on todettu olevan monia ulkomusiikillisia vaikutuksia. Musiikin merkitys koros- tuu etenkin auditiivisten alueiden kehityksessä. Kielen kehityksen kriittinen kausi sijoittuu 1,5-4 vuoden ikään ja useat tutkimukset osoittivat varhaisiän musiikillisen toiminnan kehittävän juuri kielen kehitykseen liittyviä alueita. Varhaisiän musiikinopetuksella voi siis sanoa olevan merkitystä lapsen kielelliseen kehittymiseen.

Narratiivinen kirjallisuuskatsaus oli toimiva valinta tutkimuksen menetelmäksi. Tutkimus vastasi tutkimuskysymyksiin ja antoi uutta merkitystä varhaisiän musiikinopetukseen. Etenkin kielenkehitykseen musiikki voi tarjota ainutlaatuisia kehityskeinoja. Musiikin tarjoaminen osana lasten arkea olisi toimiva ja motivoiva keino lasten myöhemmän kehityksen tukemiseen.

The significance of music has recently become an extensive research area in cognitive sciences. Especially the enhanced development of auditory perception in musicians has raised interest. The role of music as a part of the non-musical skill development is a significant factor in defending music as a part of children’s education. The purpose of the thesis was to determine whether participating in early childhood music education had an effect on children’s cognitive development, and if so, which parts of early music education could help to support the said development.

The research method of the thesis was a narrative literature review. The thesis summarizes the resent research on the topic and describes the topic extensively. The thesis was implemented by searching for information in different databases and summarizing the recent findings of the Cognitive Brain Research Unit in Helsinki University. The theoretical frame of reference focused on the cognitive and musical development of children.

It has been discovered that music affects non-musical development in many ways. The significance of music enhances especially the development on auditory skills. The critical period of language development is between the ages of 1.5 and 4, and several studies prove that musical activities at an early age develop exactly those areas. Hence, it can be stated that early childhood music education is significant in language development.

A narrative literature review was an applicable method for the thesis. The thesis answered the questions asked at the beginning and gave new significance to early childhood music education. In particular, music could offer unique ways to enhance language development in particular. Providing musical activities for young children as a part of their everyday life could be a motivating and useful way to promote their development later in life.