Bachia improten : Tyylivapaa improvisointi klassisen musiikin kontekstissa
Hallikainen, Lauri (2018)
Hallikainen, Lauri
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060512561
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060512561
Tiivistelmä
Improvisointi on ollut marginaalinen taito klassisen musiikin kentällä jo toista vuosisataa. Tänä päivänä Suomen musiikkilaitoksissa vain harvat klassisen musiikin soiton- tai laulunopettajat omaavat kyvyn improvisoida, puhumattakaan taidon opettamisesta. Klassisen musiikin kulttuuriin on kehittynyt selkeä jako esittäjien ja säveltäjien välillä. Lähivuosina
klassisen musiikin kentällä maailmanlaajuisesti on kuitenkin herännyt uudenlaista kiinnostusta improvisointia kohtaan. Metropolia ammattikorkeakoulussa improvisointitaitoja testataan pääsykokeissa ja se kuuluu sisältönä osaksi pakollisia kursseja rytmimusiikin opetussuunnitelman
lisäksi myös klassisen pääaineen opiskelijoilla. Vuonna 2018 voimaan astuvassa
Taiteen perusopetuksen opetussunnitelmassa opetuksen tavoitteisiin kuuluu oppilaiden ohjaus improvisointiin, sovittamiseen ja säveltämiseen.
Relevanttia opetusmateriaalia improvisoinnin opiskeluun tai opettamiseen klassisen musiikin kontekstissa ei toistaiseksi ole. Aihe innosti ajankohtaisuutensa ja käytännön tarpeen vuoksi tekemään vuonna 2013 ilmestyneen Jeanette Köhnin New Eyes on Baroque –levytyksen improvisoiduista sooloista transkriptioita. Levy sisältää Ruotsin eturivin jazz-muusikoiden pasuunisti Nils Landgrenin ja saksofonisti Jonas Knutssonin improvisointia barokkiklassikoihin. Nuottikuvan ja sointumerkkien lisäksi analysoin lyhyesti improvisoinnissa esiintyvää harmonian käsittelyä. Loin lisäksi kirjallisesti sarjan matalan kynnyksen harjoitteista
tyylivapaaseen improvisointiin muutamien klassisen musiikin referenssien kera.
Lähdeaineiston perusteella improvisointi on nostamassa päätään klassisen musiikin kentällä. Jazz-improvisoinnin opiskelumetodeissa on käytäntöjä, jotka ovat helposti sovellettavissa klassiseen, tai mihin tahansa tonaaliseen tai modaaliseen musiikkityyliin.
klassisen musiikin kentällä maailmanlaajuisesti on kuitenkin herännyt uudenlaista kiinnostusta improvisointia kohtaan. Metropolia ammattikorkeakoulussa improvisointitaitoja testataan pääsykokeissa ja se kuuluu sisältönä osaksi pakollisia kursseja rytmimusiikin opetussuunnitelman
lisäksi myös klassisen pääaineen opiskelijoilla. Vuonna 2018 voimaan astuvassa
Taiteen perusopetuksen opetussunnitelmassa opetuksen tavoitteisiin kuuluu oppilaiden ohjaus improvisointiin, sovittamiseen ja säveltämiseen.
Relevanttia opetusmateriaalia improvisoinnin opiskeluun tai opettamiseen klassisen musiikin kontekstissa ei toistaiseksi ole. Aihe innosti ajankohtaisuutensa ja käytännön tarpeen vuoksi tekemään vuonna 2013 ilmestyneen Jeanette Köhnin New Eyes on Baroque –levytyksen improvisoiduista sooloista transkriptioita. Levy sisältää Ruotsin eturivin jazz-muusikoiden pasuunisti Nils Landgrenin ja saksofonisti Jonas Knutssonin improvisointia barokkiklassikoihin. Nuottikuvan ja sointumerkkien lisäksi analysoin lyhyesti improvisoinnissa esiintyvää harmonian käsittelyä. Loin lisäksi kirjallisesti sarjan matalan kynnyksen harjoitteista
tyylivapaaseen improvisointiin muutamien klassisen musiikin referenssien kera.
Lähdeaineiston perusteella improvisointi on nostamassa päätään klassisen musiikin kentällä. Jazz-improvisoinnin opiskelumetodeissa on käytäntöjä, jotka ovat helposti sovellettavissa klassiseen, tai mihin tahansa tonaaliseen tai modaaliseen musiikkityyliin.