Kehitysvammaisten ja yhteistyöorganisaatioiden näkemys avotyötoiminnan nykytilanteesta : Kehittämistyö Mikkelin Savoset monipalvelukeskuksessa

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tavoitteena oli kartoittaa sekä Mikkelin Savoset monipalvelukeskuksen avotyötoimintaan sijoittamien henkilöiden että avotyötoiminnan yhteistyöorganisaatioiden käsityksiä ja kokemuksia avotyötoiminnasta. Samalla pyrittiin saamaan esille mahdollisia ideoita Mikkelin Savosetin avotyötoiminnan kehittämisen pohjaksi, sillä sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan uutta lainsäädäntöä, jolla tulee olemaan vaikutusta myös avotyötoiminnan toteuttamiseen tulevaisuudessa. Lisäksi haluttiin selvittää avotyötoiminnassa olevien halukkuutta palkkasuhteiseen työhön sekä yhteistyöorganisaatioiden käsityksiä, millä edellytyksillä se olisi mahdollista. Opinnäytetyö liittyy laajempaan Savon OTE hankkeen puitteissa tehtyyn avotyötoimintaa käsittelevään raporttiin, jota on käsitelty myös STM:n lainsäädäntötyön valmistelussa osana hallituksen OTE-kärkihankekokonaisuutta.

Tutkimusta varten haastateltiin 16 avotyötoiminnassa käyvää henkilöä ja 12 yhteistyöorganisaatioiden edustajaa. Haastattelumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, koska menetelmän avulla on mahdollista tehdä tarkentavia tai laajentavia kysymyksiä. Lisäksi haastateltava henkilö saa mahdollisuuden yksilöllisten mielipiteiden esittämiseen.

Yhteenvetona ja johtopäätöksinä tutkimuksesta voidaan todeta, että avotyötoiminta kehitysvamma-alan toimijoiden kritiikistä huolimatta on tekijöilleen merkityksellistä ja tärkeää. Avotyötoiminnassa olevat nostivat esille tärkeimpinä merkityksellisinä tekijöinä sosiaaliset kontaktit ja kuulumisen työyhteisöön, elämänsisällön, päivärytmin ja rahallisen korvauksen. Yhteistyöorganisaatiot puolestaan mielsivät nykyisen mallin olevan heille edullinen ja monet kokivat kantavansa yhteiskuntavastuuta.

Monilla avotyötoiminnassa olevilla oli kiinnostusta päästä ns. normaaliin palkkatyöhön. Yhteistyöorganisaatioiden edustajista puolestaan enemmistö vaati tiettyjä edellytyksiä, jotta normaali palkkatyö olisi heille mahdollista. Tällaisia edellytyksiä olivat mm. yhteiskunnan suorittama työnantajien kustannusten kompensoiminen, työtehtävien mukauttaminen henkilön toimintakyvyn mukaan ja työhönvalmentajien roolin lisääminen.