Vanhempien osallistuminen lapsipotilaan hoidon päätöksentekoon
Kallio, Heljä; Väätäjä, Riikka; Yrttiaho, Ida (2018)
Kallio, Heljä
Väätäjä, Riikka
Yrttiaho, Ida
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018091215095
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018091215095
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin vanhemmat voisivat kokea osallistuvansa lapsensa hoidon päätöksentekoon, sekä millä tavoin heidän osallistumisensa päätöksentekoon voisi mahdollistaa. Tarkoitus oli tuottaa hoitohenkilökunnalle tietoa keinoista mahdollistaa vanhempien osallistuminen lapsen hoidon päätöksentekoon. Tavoitteena on, että hoitohenkilökunnan tietämys aiheesta lisääntyy ja sen myötä lapsen ja vanhempien tyytyväisyys hoitoon ja sen toteutumiseen kasvaa. Työelämätaho oli Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen vaiheiden mukaisesti. Opinnäytetyöhön haettiin tutkimuksia suomalaisista ja englanninkielisistä lähteistä Tampereen ammattikorkeakoulun tietokannoista CINAHL, Medic, Ovid ja Medline.
Opinnäytetyössä nousi esiin, että tärkeää vanhempien osallistumisen tunteen kannalta on tiedonanto. Kun vanhemmat ovat tietoisia, mitä heidän lapsensa hoidossa tapahtuu, he kokevat osallistuvansa. Myös tavalla, jolla tieto annetaan, on merkitystä. Tiedon pitää olla muun muassa selkeää, johdonmukaista, ajankohtaista sekä yksilöllistä. Sairaanhoitajan tulee tukea vanhempaa päätöksenteossa esimerkiksi kuuntelemalla. Vanhempia tulee kannustaa kertomaan mielipiteitään, kertaamaan hoitohenkilökunnalta kuulemaansa tietoa ja esittämään kysymyksiä. Vanhemmat haluaisivat itse päättää päätöksentekoon osallistumisensa tason. Tasoja voivat olla päätöksen tekeminen itsenäisesti, päätöksen tekeminen yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa sekä päätöksen teon jättäminen kokonaan hoitohenkilökunnalle. Kaikki vanhemmat eivät halua osallistua päätöksentekoon.
Hoitotyön kehittämiseksi tulevaisuudessa on tärkeää, että vanhempien oleskelua osastolla tuetaan esimerkiksi joustavilla vierailuajoilla ja mahdollisuudella yöpyä. Tiedonannon tulee olla organisoitua, jotta vanhemmat saavat kaiken tarvittavan tiedon lapsensa hoidosta. Vanhemmille tulee tarjota aikaa keskustella ajatuksistaan hoitajan kanssa rehellisesti. Jäimme kaipaamaan suomalaisia tutkimuksia aiheesta. Aihetta selkeyttäisi myös tutkimus siitä, millaisia kokemuksia sairaanhoitajilla on tilanteista, joissa vanhemmat ovat osallistuneet lapsensa hoidon päätöksentekoon.
Opinnäytetyössä nousi esiin, että tärkeää vanhempien osallistumisen tunteen kannalta on tiedonanto. Kun vanhemmat ovat tietoisia, mitä heidän lapsensa hoidossa tapahtuu, he kokevat osallistuvansa. Myös tavalla, jolla tieto annetaan, on merkitystä. Tiedon pitää olla muun muassa selkeää, johdonmukaista, ajankohtaista sekä yksilöllistä. Sairaanhoitajan tulee tukea vanhempaa päätöksenteossa esimerkiksi kuuntelemalla. Vanhempia tulee kannustaa kertomaan mielipiteitään, kertaamaan hoitohenkilökunnalta kuulemaansa tietoa ja esittämään kysymyksiä. Vanhemmat haluaisivat itse päättää päätöksentekoon osallistumisensa tason. Tasoja voivat olla päätöksen tekeminen itsenäisesti, päätöksen tekeminen yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa sekä päätöksen teon jättäminen kokonaan hoitohenkilökunnalle. Kaikki vanhemmat eivät halua osallistua päätöksentekoon.
Hoitotyön kehittämiseksi tulevaisuudessa on tärkeää, että vanhempien oleskelua osastolla tuetaan esimerkiksi joustavilla vierailuajoilla ja mahdollisuudella yöpyä. Tiedonannon tulee olla organisoitua, jotta vanhemmat saavat kaiken tarvittavan tiedon lapsensa hoidosta. Vanhemmille tulee tarjota aikaa keskustella ajatuksistaan hoitajan kanssa rehellisesti. Jäimme kaipaamaan suomalaisia tutkimuksia aiheesta. Aihetta selkeyttäisi myös tutkimus siitä, millaisia kokemuksia sairaanhoitajilla on tilanteista, joissa vanhemmat ovat osallistuneet lapsensa hoidon päätöksentekoon.