Haavapotilaan ohjauksen kehittäminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä Satakunnassa

Abstract

Terveydenhuolto elää jatkuvassa muutoksessa ja organisaatioiden on kyettävä muuntautumaan muuttuvan maailman myötä. Näyttöön perustuvaa hoitotyötä korostetaan enemmän ja hoidon on perustuttava parhaisiin olemassa oleviin menetelmiin. Kehittäminen on oltava osa organisaatioiden arkea, jotta kilpailukyy säilyy muihin organi-saatioihin nähden. Potilaat joilla on haava, hoitavat haavaa nykyään enenevässä määrin kotona, joko itse tai kotisairaalan turvin. Tästä syystä juuri haavapotilaanohjauksen kehittäminen on tärkeää.

Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata haavapotilaan ohjauksen nykytilaa ja laatia kehittämisehdotukset haavapotilaan ohjauksen kehittämiseksi. Kehittämistutkimuksen tavoitteena on kehittää haavapotilaan ohjausta Satakunnassa. Satakunnan keskussairaalassa toimiva kirurgian haavapoliklinikka toimi kehittämistyön keskiössä ja kehittämistyön toimeksianto tuli heiltä. Kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksena ja apuna tutkimusmateriaalin keräämiseen käytettiin kyselyjä ja kehittämisen apuna aivoriihi menetelmää. Kehittämistyön ensimmäinen sykli kuvasi haavapotilaiden käsityksiä saamastaan ohjauksesta Satakunnan keskussairaalan haavapoliklinikalla. Toinen sykli kuvasi Satakunnan haavayhdyshenkilöiden käsityksiä yhteistyöstä Satakunnan keskussairaalan haavapoliklinikan ja muiden perusterveydenhuollon yksiköiden kanssa. Kolmannessa syklissä laadittiin kehittämisehdotukset yhdessä kehittämistiimin kanssa haavapotilaan ohjauksen kehittämiseksi Satakunnassa.

Kehittämistutkimukseen osallistui 28 potilasta ja 22 sairaanhoitajaa, jotka toimivat haavayhdyshenkilöinä. Potilaskyselyn vastausprosentti oli 45 % ja alueellisten haavayhdyshenkilöiden vastausprosentti 35 %. Potilaat ovat kaiken kaikkiaan erittäin tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen ja kokivat pärjäävänsä kotona saamien ohjeiden ansiosta hyvin. Potilaat olivat saaneet ohjausta haavan puhtaanapidosta sekä asioista, jotka vaikuttavat haavan paranemiseen. Kehittämisehdotukset haavapotilaan ohjauksen kehittämiseksi Satakunnassa painottuivat kirjallisen materiaalin puutteeseen. Hoitohenkilöstö kokee osaavansa potilasohjauksen riittävän hyvin, mutta kirjalliseen ohjaukseen kaivataan uudistusta. Tutkimus osoitti, että teknisiä apuvälineitä haavapotilaan ohjaukseen kaivattaisiin lisää, kuten valokuvien käyttöä haavahoidon ohjauksissa.

Health care is undergoing constant change and organizations must be able to adapt to the changes. Evidence-based practice is more emphasized and the care must be based to the best methods possible. Development must be part of the everyday life of organizations, in order to be able to compete with other organizations. Wound patients take care of the wound nowadays more from home either by themselves or by home care. For this reasons it is important to develop the guidance of wound patients.

The purpose of this study is to describe the current states of guidance to wound patience and to make suggestions to improve the guidance to wound patients. The purpose is to develop the guidance in Satakunta. The surgical wound policlinic in the Satakunta Central Hospital was the center of this study and the request to study the topic came from them. The study was done as an activity study and in order to collect material research inquiries as well as joint meetings were used. The first cycle of the study described the view of wound patients on the guidance they received from the surgical wound policlinic. The second cycle described the understanding of the wound personnel on the co-operation between special health care and basic health care. The third cycle was to draft the suggestions for development together with the development team.

28 wound patients and 22 nurses, who are wound personnel, replied to the inquiries sent. The reply percentage of patients was 45 % and the reply percentage for personnel was 35 %. All in all the patients are pleased with the guidance they receive and feel that they can take care of the wound at home well. The patients have received guidance on how to keep the wound clean and on points which improve the healing process of the wound. The suggestions for development were stressed to the lack of written material. The personnel feels that they have sufficient know-how to give guidance to the patients, but the written material needs improvements. The study showed that technical instruments for the guidance of wound patients are needed such as the use of pictures in wound care.