Oppilaiden kokemuksia yläkoulun laajasta terveystarkastuksesta
Kilpeläinen, Leena (2018)
Hämeen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018092215305
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018092215305
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin kahdeksasluokkalaisten kokemuksia yläkoulun laajasta terveystarkastuksesta. Opinnäytetyön tavoitteena oli tunnistaa mahdollisia kehittämistarpeita nuorten näkökulmasta sekä arvioida terveystarkastusten onnistumista. Työn tilaajana toimi eteläsuomalaisen kaupungin terveyskeskus.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusotteella. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, jossa oli sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Osallistujiksi valittiin oppilaita yhden koulun kolmelta eri luokalta. Osallistujat (n=39) täyttivät kyselyn koulupäivän aikana. Aineisto analysoitiin deduktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Tulosten mukaan huoltajat olivat osallistuneet oppilaista 84 %:n terveystarkastukseen. Huoltajan läsnäolosta havaittiin sekä hyötyjä että haittoja. Valtaosan mielestä huoltajan osallistumisella tai poissaololla ei kuitenkaan ollut suurta vaikutusta. Terveystarkastusten hyödyiksi listattiin muun muassa kasvun seuranta, tiedon saanti sekä nuorison terveystodistus. Kehittämisehdotukset jaettiin kolmeen pääluokkaan: keskustelun aiheiden valinta, henkilökohtaisten aiheiden käsittely sekä tarkastuksiin varatun ajan pituus. Osallistujat toivoivat esimerkiksi, että tarkastuksessa keskusteltaisiin enemmän mielenterveydestä ja vähemmän henkilökohtaisista asioista. Lisäksi tarkastusten pidentämistä ehdotettiin. Johtopäätöksenä voidaan kuitenkin todeta, että oppilaat vaikuttivat olevan melko tyytyväisiä nykyisiin terveystarkastuksiin.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusotteella. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, jossa oli sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Osallistujiksi valittiin oppilaita yhden koulun kolmelta eri luokalta. Osallistujat (n=39) täyttivät kyselyn koulupäivän aikana. Aineisto analysoitiin deduktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Tulosten mukaan huoltajat olivat osallistuneet oppilaista 84 %:n terveystarkastukseen. Huoltajan läsnäolosta havaittiin sekä hyötyjä että haittoja. Valtaosan mielestä huoltajan osallistumisella tai poissaololla ei kuitenkaan ollut suurta vaikutusta. Terveystarkastusten hyödyiksi listattiin muun muassa kasvun seuranta, tiedon saanti sekä nuorison terveystodistus. Kehittämisehdotukset jaettiin kolmeen pääluokkaan: keskustelun aiheiden valinta, henkilökohtaisten aiheiden käsittely sekä tarkastuksiin varatun ajan pituus. Osallistujat toivoivat esimerkiksi, että tarkastuksessa keskusteltaisiin enemmän mielenterveydestä ja vähemmän henkilökohtaisista asioista. Lisäksi tarkastusten pidentämistä ehdotettiin. Johtopäätöksenä voidaan kuitenkin todeta, että oppilaat vaikuttivat olevan melko tyytyväisiä nykyisiin terveystarkastuksiin.