Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Suomen Partiolaisten työntekijöiden ja luottamushenkilöiden sisäinen viestintä
Rebhan, Carolina (2018)
Rebhan, Carolina
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018092115301
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018092115301
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on saada tietoa Suomen Partiolaisten työntekijöiden ja luottamushenkilöiden välisen viestinnän nykytilasta ja siitä, miten sitä on mahdollista kehittää. Tutkimuksen kohderyhmä on kaikki Suomen Partiolaisten työntekijät ja luottamushenkilöt. Kyselytutkimuksen keinoin selvitetään, millaiseksi nämä ryhmät kokevat sisäisen viestinnän Suomen Partiolaisissa.
Opinnäytetyössä käsitellään ensin aiheen taustalla olevaa teoriaa esittelemällä työyhteisöviestintää sekä siihen oleellisesti liittyviä asioita. Työyhteisöviestinnän tavoitteet, tehtävät ja kanavat käydään läpi sekä tarkastellaan, miten digitalisaatio vaikuttaa työyhteisöviestintään. Työyhteisöviestinnän luvussa käsitellään myös haasteita sekä Elisa Juholinin Työyhteisöviestinnän uusi agenda -mallia, johon esimerkiksi digitalisaation ohella kyselystä saatavia tuloksia peilataan.
Opinnäytetyön toimeksiantaja Suomen Partiolaiset on luottamushenkilöorganisaatio ja teoriaosuudessa käsitelläänkin myös luottamushenkilöorganisaation sisäisen viestinnän erityispiirteitä. Suomen Partiolaiset sekä sen sisäinen viestintä kanavineen esitellään.
Teoriaosuuden jälkeen vuorossa on empiirinen osuus. Varsinainen tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena kokonaisotannalla. Kysely tehtiin Webropol-ohjelmalla toukokuussa 2018. Kysely lähetettiin 578 henkilölle, joista 147 vastasi kyselyyn. Kyselyn vastauksia analysoitiin ristiintaulukoinnilla Webropolissa sekä ei-parametrisillä testeillä SPSS-ohjelmassa.
Tutkimuksen tuloksista selviää, että haasteita aiheuttavat viestintäkanavien ja viestinnän sekä tiedon runsas määrä ja viestinnän pirstaleisuus sekä tiedonkulku eri ryhmien välillä. Viestintäilmapiiri nähdään positiivisena sekä omat viestintätaidot riittävinä oman pestin tai työtehtävän hoitamisen kannalta. Kyselyn tulosten perusteella luotiin Suomen Partiolaisille toimenpide-ehdotuksia sisäisen viestinnän kehittämiseen.
Jatkossa sisäisen viestinnän aluetta voidaan tutkia partiossa esimerkiksi eri kohderyhmissä. Tämän opinnäytetyön jälkeen voidaan Suomen Partiolaisissa myös tehdä seurantatutkimus, jossa tuloksia verrataan tämän tutkimuksen tuloksiin ja arvioidaan, mihin suuntaan asiat ovat kehittyneet. Johtaminen ja sisäinen viestintä liittyvät tiiviisti yhteen ja jatkossa voidaankin tutkia tarkemmin näiden kahden asian yhteyttä ja onnistumista partiossa.
Opinnäytetyössä käsitellään ensin aiheen taustalla olevaa teoriaa esittelemällä työyhteisöviestintää sekä siihen oleellisesti liittyviä asioita. Työyhteisöviestinnän tavoitteet, tehtävät ja kanavat käydään läpi sekä tarkastellaan, miten digitalisaatio vaikuttaa työyhteisöviestintään. Työyhteisöviestinnän luvussa käsitellään myös haasteita sekä Elisa Juholinin Työyhteisöviestinnän uusi agenda -mallia, johon esimerkiksi digitalisaation ohella kyselystä saatavia tuloksia peilataan.
Opinnäytetyön toimeksiantaja Suomen Partiolaiset on luottamushenkilöorganisaatio ja teoriaosuudessa käsitelläänkin myös luottamushenkilöorganisaation sisäisen viestinnän erityispiirteitä. Suomen Partiolaiset sekä sen sisäinen viestintä kanavineen esitellään.
Teoriaosuuden jälkeen vuorossa on empiirinen osuus. Varsinainen tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena kokonaisotannalla. Kysely tehtiin Webropol-ohjelmalla toukokuussa 2018. Kysely lähetettiin 578 henkilölle, joista 147 vastasi kyselyyn. Kyselyn vastauksia analysoitiin ristiintaulukoinnilla Webropolissa sekä ei-parametrisillä testeillä SPSS-ohjelmassa.
Tutkimuksen tuloksista selviää, että haasteita aiheuttavat viestintäkanavien ja viestinnän sekä tiedon runsas määrä ja viestinnän pirstaleisuus sekä tiedonkulku eri ryhmien välillä. Viestintäilmapiiri nähdään positiivisena sekä omat viestintätaidot riittävinä oman pestin tai työtehtävän hoitamisen kannalta. Kyselyn tulosten perusteella luotiin Suomen Partiolaisille toimenpide-ehdotuksia sisäisen viestinnän kehittämiseen.
Jatkossa sisäisen viestinnän aluetta voidaan tutkia partiossa esimerkiksi eri kohderyhmissä. Tämän opinnäytetyön jälkeen voidaan Suomen Partiolaisissa myös tehdä seurantatutkimus, jossa tuloksia verrataan tämän tutkimuksen tuloksiin ja arvioidaan, mihin suuntaan asiat ovat kehittyneet. Johtaminen ja sisäinen viestintä liittyvät tiiviisti yhteen ja jatkossa voidaankin tutkia tarkemmin näiden kahden asian yhteyttä ja onnistumista partiossa.