Sydänterveyden edistäminen: elintapaohjausta mielenterveyskuntoutujille

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli järjestää elintapaohjauskertojen sarja mielenterveyskuntoutujille Porin Hyvän Mielen Talolla. Tavoitteena oli havainnollistavan ja tietopohjaisen elintapaohjauksen keinoin motivoida osallistujia sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyyn ja siten myös yleisen terveyden edistämiseen noudattamalla hyviä elintapoja. Elintavat, joihin opinnäytetyössä on keskitytty ovat liikunta, tupakointi, ravitsemus, uni ja alkoholin käyttö. Myös stressin käsittelyn koimme oleelliseksi sen tiiviistä yhteydestä elintapoihin.

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat edelleen yleisin kuolinsyy Suomessa, huolimatta viime vuosikymmenien positiivisesta kehityksestä sairauksien hoidossa. Hyvien elintapojen noudattaminen on tärkein asia, miten yksilö voi omalta osaltaan vaikuttaa sairastumisriskiinsä. Mielenterveyshäiriötä sairastavilla on tässä suhteessa suurentunut elintapaohjauksen tarve, koska heillä on alentunut eliniän odote, osittain sydän- ja verisuonisairastavuuden ja niihin liittyvien huonojen elintapojen sekä liitännäissairauksien takia. Vaikuttavuus toimii myös toisin päin, sepelvaltimotautia sairastavilla on kohonnut riski sairastua masennukseen.

Interventioiden sarja jakautui kolmeen kertaan, käsitellen eri elintapoja eri kerroilla. Jokaisella kerralla kävimme läpi terveysviestinnän periaatteiden mukaan laatimamme tietopohjaisen diaesityksen ja jaettavan materiaalin, jonka jälkeen oli vaihtuva toiminnallinen osio, kuten esimerkiksi ruokapakkausten tutkiminen. Interventiot pidettiin matalan kynnyksen tapahtumina, joihin kuka tahansa Hyvän Mielen Talon jäsen sai osallistua vapaaehtoisesti.

Projektin lopputuloksena arvioimme sen pystyneen herättelemään osallistujia pohdiskelemaan elintapojensa vaikutuksia omaan terveyteensä. Interventioiden osallis-tujat pitivät tapahtumia kiinnostavina, selkeinä ja enemmistö tunsi saaneensa uutta tietoa. Kirjallisuushaun kautta huomasimme mielenterveyshäiriöiden ja elintapojen korreloivan vahvasti vain joissain tutkimuksissa. Mielenterveyshäiriöiden ja sydän- ja verisuonisairastavuuden yhteyttä selittävää tekijää ei siis vielä aukottomasti tiedetä. Aiheesta tarvitaan siis lisää tutkimusta. Kehittämisprojektina kohderyhmä voisi hyötyä tulevaisuudessa tiettyihin elintapoihin keskittyvistä interventioista, kuten ohjatuista liikuntatuokioista tai käytännön ohjeistuksesta terveellisestä ruoanlaitosta.

The purpose of this thesis was to hold a series of lifestyle interventions about the prevention of cardiovascular diseases for mental rehabilitation patients. Those were conducted at Porin Hyvän Mielen Talo. In our thesis we aimed to motivate the participants to acquire better lifestyle habits to improve their overall, and specially, heart health. This was done through demonstrative group-based lifestyle counselling. The lifestyle habits we set our focus on were smoking, alcohol consumption, diet and sleep. We also included stress because of its direct relation to lifestyle habits.

Cardiovascular diseases remain, despite beneficial development in their treatment, as the primary cause of death in Finland. Mental rehabilitation patients are no exception to this, in fact they have a greater need for lifestyle counselling when it comes to preventing cardiovascular diseases. People with severe mental illness have a reduced life expectancy and cardiovascular diseases plays a major role in this. Both mental and physical conditions feedback each other. For instance, depression increases the risk of developing heart disease and people suffering from coronary heart disease are more likely to develop depression.

The interventions were divided in three events focusing on different lifestyle habits each time. The events were carried out adapting a group-based method of lifestyle counselling. We relied on slide presentations mostly followed by several activities, which were conducted in line with the principles of health communication. In our literary search we found data indicating both the possibility of mental health patients having worse lifestyle habits than those of the general population and studies that found this evidence inconclusive. The mechanism explaining the connection between heart diseases and mental disorders is not yet fully known. More studies are needed.

We reckon the project to be successful in awakening a dialogue about lifestyle habits affecting heart health. Most of the participants found our interventions interesting, clear and informative. For future projects we believe the target group would benefit from long-term lifestyle counselling. We consider that setting focus on practical activities such as guided exercise and healthy cooking classes might be the next step to be taken in order to improve the heart health of the target group.