Kokemuksia kansainvälisen sairaanhoitajaopiskelijan ohjauksesta : ohjaajan ja kansainvälisen opiskelijan näkökulmasta
Halonen, Fanny; Yli-Rosti, Elisa (2018)
Halonen, Fanny
Yli-Rosti, Elisa
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018100115554
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018100115554
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla kansainvälisen opiskelijan ohjausta neurologisissa yksiköissä. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että työtä voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää kansainvälisen ohjauksen kehityksessä sekä madaltaa kynnystä kansainvälisen opiskelijan harjoitteluun ottamiselle yksiköihin. Opinnäytetyö tehtiin laadullista menetelmää käyttäen, siinä haastateltiin sairaanhoitajia, joilla oli kokemusta kansainvälisen opiskelijan ohjauksesta sekä kansainvälisiä opiskelijoita, jotka olivat harjoittelussa Suomessa. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluin ja aineisto analysointiin sisällönanalyysillä.
Tulokset osoittivat kielen olevan suuri haaste sekä opiskelijoille että ohjaajille. Kulttuurierot sen sijaan eivät haastateltavien mukaan vaikuttaneet harjoittelun kulkuun juurikaan. Kommunikaatiota helpottavia asioita olivat elekieli, tulkkaus sekä opiskelijan, ohjaajan ja potilaiden välinen kielitaito. Hyvään ohjaukseen kuuluivat opiskelijan esittely muulle hoitohenkilökunnalle, avoin keskustelu ohjaajan sekä opiskelijan välillä ja opiskelijan mukaan ottaminen hoitotoimenpiteisiin. Ohjaajat kokivat, etteivät saaneet riittävästi valmennusta kansainvälisen opiskelijan ohjaukseen eivätkä tienneet minkälaisia tavoitteita heille asettaa. Kansainväliset opiskelijat kokivat ohjauksen onnistuneen oman ohjaajan kohdalla, mutta osaston muun henkilökunnan osallistuminen ohjaukseen oli puutteellista.
Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan päätellä, että ohjaajien kouluttaminen kansainvälisen opiskelijan ohjaukseen parantaisi ohjauksen laatua, ohjaajan valmiutta sekä kansainvälisen opiskelijan harjoittelukokemusta. Harjoittelun alkukeskusteluun tulisi panostaa, sillä se luo ohjaussuhteelle perustan sekä kartoittaa ohjaajalle opiskelijan osaamisen ja harjoittelun tavoitteet. Kansainvälisten opiskelijoiden kokemusten sekä teoreettisen tiedon pohjalta on perusteltua olettaa, että pelkän ohjaajan vastuu opiskelijasta ei riitä, vaan koko yksikön hoitotyöntekijöiden tulisi ottaa vastuuta kansainvälisen opiskelijan ohjauksesta ja viihtyvyydestä. Tuloksista ilmeni, että opiskelijat kokivat ohjauksen paremmaksi, kun ohjaaja puhui hyvää englantia ja oli valmis selittämään asioita laajemmin. Jatkokehitysehdotuksena opinnäytetyön ja muiden lähteiden pohjalta voitaisiin luoda opas tukemaan kansainvälisen opiskelijan ohjaajaa.
Tulokset osoittivat kielen olevan suuri haaste sekä opiskelijoille että ohjaajille. Kulttuurierot sen sijaan eivät haastateltavien mukaan vaikuttaneet harjoittelun kulkuun juurikaan. Kommunikaatiota helpottavia asioita olivat elekieli, tulkkaus sekä opiskelijan, ohjaajan ja potilaiden välinen kielitaito. Hyvään ohjaukseen kuuluivat opiskelijan esittely muulle hoitohenkilökunnalle, avoin keskustelu ohjaajan sekä opiskelijan välillä ja opiskelijan mukaan ottaminen hoitotoimenpiteisiin. Ohjaajat kokivat, etteivät saaneet riittävästi valmennusta kansainvälisen opiskelijan ohjaukseen eivätkä tienneet minkälaisia tavoitteita heille asettaa. Kansainväliset opiskelijat kokivat ohjauksen onnistuneen oman ohjaajan kohdalla, mutta osaston muun henkilökunnan osallistuminen ohjaukseen oli puutteellista.
Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan päätellä, että ohjaajien kouluttaminen kansainvälisen opiskelijan ohjaukseen parantaisi ohjauksen laatua, ohjaajan valmiutta sekä kansainvälisen opiskelijan harjoittelukokemusta. Harjoittelun alkukeskusteluun tulisi panostaa, sillä se luo ohjaussuhteelle perustan sekä kartoittaa ohjaajalle opiskelijan osaamisen ja harjoittelun tavoitteet. Kansainvälisten opiskelijoiden kokemusten sekä teoreettisen tiedon pohjalta on perusteltua olettaa, että pelkän ohjaajan vastuu opiskelijasta ei riitä, vaan koko yksikön hoitotyöntekijöiden tulisi ottaa vastuuta kansainvälisen opiskelijan ohjauksesta ja viihtyvyydestä. Tuloksista ilmeni, että opiskelijat kokivat ohjauksen paremmaksi, kun ohjaaja puhui hyvää englantia ja oli valmis selittämään asioita laajemmin. Jatkokehitysehdotuksena opinnäytetyön ja muiden lähteiden pohjalta voitaisiin luoda opas tukemaan kansainvälisen opiskelijan ohjaajaa.