Työhyvinvoinnin kehittäminen esimiestyön näkökulmasta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työhyvinvoinnin tila kohdeyrityksessä ja tarkastella sitä esimiestyön näkökulmasta. Tutkimuskysymyksenä oli, miten esimies voisi parantaa yrityksen työhyvinvointia. Kohdeyrityksenä oli Pirkanmaan Osuuskauppa, päivittäistavaramyymälä Prisma X. Opinnäytetyöhön sisältyi tutkimusosuus, joka tehtiin kaksiosaisena. Tutkimus toteutettiin empiirisenä tapaustutkimuksena. Ensimmäinen osa oli kvantitatiivinen työhyvinvointikysely ja toinen osa kvalitatiivinen teemahaastattelu. Tässä opinnäytetyössä hyödynnettiin aikaisempaa työhyvinvointikyselyä, joka oli tehty kohdeyritykselle aikaisemmin. Sen avulla saatiin kartoitettua sen hetkinen työhyvinvoinnin tila yrityksessä. Kyseisestä työhyvinvointikyselystä valittiin kehityskohteita, joita nostettiin esille tämän opinnäytetyön teoria- ja tutkimusosuudessa. Kyseiset kehityskohteet liittyivät esimiestyöhön ja sen laatuun. Tutkimusosuudessa haluttiin myös selvittää kyselyyn vastanneiden ja haastateltavien henkilöiden taustatietoja sekä yleistä työhyvinvoinnin tilaa organisaatiossa ja työyhteisössä. Nämä kaikki tekijät vaikuttavat työhyvinvointiin ja sen laatuun. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä yrityksestä entistä hyvinvoivempi esimiestyötä parantamalla.

Tutkimukseen osallistui myyjiä, tuoteryhmävastaava kakkosia sekä lähiesimiehiä eli tuoteryhmävastaavia. Työhyvinvointikyselyyn osallistui yhteensä 28 henkilöä ja teema-haastatteluun kolme henkilöä. Tutkimuksen mukaan työhyvinvoinnin tila yrityksessä koettiin hyvänä ja jokaisen kysymyksen keskiarvotaso nousi yli kahden prosentin. Erityisen tyytyväisiä oltiin, että jokaiselle työpäivälle annettiin tavoitteet, työryhmän sanottiin olevan toimiva sekä työturvallisuuden olevan hyvällä tasolla. Lähiesimiestyötä pidettiin myös pääsääntöisesti hyvänä. Parhaimmat tulokset saatiin perehdytyksen riittävyydestä, lähiesimiehen luottamuksesta sekä siitä, että lähiesimiestä nähtiin säännöllisesti.

Tutkimuksessa selvitettiin myös kehitysehdotuksia. Suurimmaksi kehityskohteeksi nousi palautteenanto- sekä -vastaanottokulttuuri. Palautetta toivottiin saatavan enemmän niin kollegoilta kuin lähiesimieheltä. Kerrottiin myös, että palautetta tulisi itse antaa huomattavasti useammin ja todettiin, että erityisesti korjaavaa palautetta tulisi kertoa enemmän.

The purpose of this study was to clarify occupational well-being status in the company X. The topic is treated from the management point of view. The research was how the managers could improve the occupational well-being of the company. The principal company was Pirkanmaan Osuuskauppa, grocery shop Prisma X. The thesis included a research part, which was carried out in two parts. The study was an empirical case study. The first part of the study was a quantitative survey and the second part was a qualitative theme interview. The target of this study was to improve well-being in the company by to improving management work.

In the study participated salespersons and persons responsible for product groups. To the survey participated in total 28 persons and in the theme interview three persons. According to the study, the occupational well-being was good in the company and the average of each questions rose to over two percent. The respondents were especially pleased with goals given for every working day, the functional working group and the occupational safety being at a good level. The management work was generally considered to be good. The results were obtained from sufficient orientation work, the management’s trust in employees and that the staff saw the immediate superiors regularly.

The study also clarified development suggestions. The most important was connected to feedback culture and receiving culture. The respondents hoped to get more feedback from colleagues and from the management. The respondents were also reported they themselves should give more feedback to other people. Especially constructive feedback should be given more.