Lämpökamerakuvaus osana rakentamisen laadunvarmistusta

Abstract

Tutkimusongelmana oli, kuinka lämpökuvausta voidaan hyödyntää rakentamisen laadunvarmistamisessa ja minkälaisia laatuvirheitä lämpökuvaamalla löydetään sekä kuinka havaitut virheet saadaan korjattua. Tavoitteena oli laatia selvitys lämpökuvauksen käyttämisestä rakentamisen laadunvalvonnassa, erityisesti takuuajan tarkastuksissa. Lisäksi selvitettiin, minkälaisia laadullisia haasteita rakentamisessa kohdataan. Työssä kiinnitettiin huomiota reilu vuosi sitten muuttuneisiin lämpökuvauksen ja asumisterveysasetuksen ohjeistuksiin ja pohdittiin, miten muuttuneet ohjeistukset vaikuttavat tulosten tulkintaan.

Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä oli esimerkkikohteiden lämpökuvauksissa löytyneiden laatuvirheiden analysointi sekä puolistrukturoidut yksilöhaastattelut. Haastateltavina oli rakennushankkeiden keskeisiä osapuolia eli tilaajia, rakennuttajakonsultteja, urakoitsijoita ja valvojia. Haastatteluja tehtiin 8 kappaletta ajalla 13.03.–19.04.2018 ja kolmeen esimerkkikohteeseen suoritettiin takuuajan laadunvarmistustoimena lämpökuvaukset joulukuussa 2017 ja tammikuussa 2018.

Haastatellut olivat yhtä mieltä siitä, että lämpökuvaaminen on monipuolinen, rakenteita rikkomaton ja luotettava laadunvarmistuskeino, jolla voidaan todentaa piilossa olevia vikoja rakentamisen eri vaiheissa. Lämpökuvaamisen luotettavuus nähdään riippuvaiseksi kameran laadusta, olosuhteista sekä kuvaajan taidoista kuvata, tulkita kuvia ja rakenteita. Lämpökuvaamalla tehdyissä takuuajan laadunvarmistustarkastuksissa löytyi eniten ilmavuotoja ikkunoiden ja ovien karmien rakenneliittymistä sekä tiivisteistä ja yläpohjan ja ulko- tai väliseinien rakenneliittymistä. Ne määriteltiin korjattaviksi, koska laatuvirheiden osalta lämpöolot eivät täyttäneet asumisterveysasetuksen asettamaa lämpötilaindeksiä eli TI-arvoa 61. Lämpökuvaaja myös arvioi rakenteellisia ilmavuotoja korjattaviksi, vaikka ne täyttivät asumisterveysasetuksen lämpötilaindeksin, mutta saattoivat aiheuttaa muuten ongelmia sisäilmaan epäpuhtauksien kulkeutumisen tai kosteuden tiivistymisen myötä.

Laadukkaan rakentamisen haasteina nähtiin tiedon kulun ongelmat, teknisten apuvälineiden vähäinen hyödyntäminen tiedon keräämisessä ja jakamisessa, työnjohdolliset ongelmat sekä suunnitelmien yhteensovittamisen ongelmat. Laatuvirheiden korjaamisessa tärkeintä on saada viat korjattua suunnitelmien mukaisiksi ja parhaiten korjausprosessi onnistuu, kun rakennushankkeen osapuolet toimivat aktiivisesti yhteistyössä.