Sosiaalisen median ja sisältömarkkinoinnin käyttö Saksalais-Suomalaisessa Kauppakamarissa

Abstract

Sosiaalinen media on nykyään tärkeässä roolissa myös asiantuntijaorganisaatioissa, joiden asiakkaina tai kohdeyleisöinä ovat muut yritykset ja yhteisöt. Sosiaalisen median kanavia hyödynnetään sisältömarkkinoinnissa, jonka kantavana ajatuksena on tarjota kohdeyleisölle lisäarvoa luovaa sisältöä. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi ratkaisujen tai vastauksien antamista kohdeyleisöjen ongelmiin tai haasteisiin tai uusien ideoiden ja oivalluksien tarjoamista kohdeyleisölle.

Tutkielma on tehty toimeksiantona Saksalais-Suomalaiselle Kauppakamarille. Toimeksiantajan markkinointiviestinnän eräänä tavoitteena on ollut kirkastaa kohderyhmien ymmärrystä siitä, mitä Saksalais-Suomalainen Kauppakamari tekee ja mitä sillä on tarjota suomalais-saksalaisesta liike-elämästä ja kaupasta kiinnostuneille yrityksille ja yhteisöille. Tutkimuksen ytimeen valikoitui uudet potentiaaliset asiakkaat ja jäsenyhteisöt ja -yritykset. Tutkielman kohteeksi valikoitui Facebook, LinkedIn ja Xing Kauppakamarin käytössä. Kyseiset kanavat ovat jo osa toimeksiantajan markkinointiviestintää, mutta tutkielman tavoitteena oli, että toimeksiantaja saisi lisää ideoita kanavien hyödyntämiseen.

Tutkielmaa tehdessä perehdyttiin kirjallisuuteen ja asiantuntijoiden laatimaan materiaaliin aiheeseen liittyen. Teoriaosuudessa esitellään sisältömarkkinointia sekä käydään myös lyhyesti läpi tarkastelun kohteena olevat sosiaalisen median palvelut. Aineistoa on hankittu toimeksiantajaa haastattelemalla sekä toimeksiantajan sosiaalisen median viestintään ja muuhun markkinointiviestintään tutustumalla.

Osana tutkielmaa toteutettiin kevytmuotoinen benchmarking eli vertailuanalyysi. Vertailuanalyysiin valittiin mukaan organisaatioita, jotka ovat Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin tavoin B2B-markkinoijia eli ne markkinoivat ja myyvät palveluitaan toisille yrityksille ja yhteisöille. Tavoitteeksi benchmarkingiin otettiin lisäksi se, että benchmarking-kohteiden joukossa olisi sekä Suomessa että Saksassa toimivia organisaatioita. Benchmarking toteutettiin käytännössä tarkastelemalla vertailuanalyysiin valittujen organisaatioiden julkisia tietoja ja sosiaalisen median käyttöä edellä mainituissa kolmessa kanavassa.

Lopputuloksissa esitellään benchmarkingin ja aihetta koskevan asiantuntijakirjallisuuden ja muun materiaalin pohjalta koottu toimenpide-ehdotusten listaus toimeksiantajan käyttöön. Tärkeimmät johtopäätökset liittyvät asiantuntijuuden avaamiseen. Konkreettisesti tämä voi tarkoittaa monipuolisempaa sisältöpalettia, kuten blogimarkkinointia ja asiakastarinoiden hyödyntämistä.