Taiteilijankodin asukkaiden ajatuksia toipumisorientaatiosta

Abstract

Tämä opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Porin kaupungin perusturvakeskuksen kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä ajatuksia toipumisorientaatio herättää Taiteilijankodin asukkaissa.

Toipumisorientaatio on kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa korostuu asiakkaan oma voimaantuminen ja toimijuuden vahvistaminen. Toipumisorientaatio -ajattelu on saanut jalansijaa maailmalla ja tietoisuus on vähitellen levinnyt myös Suomeen.

Opinnäytetyön aineiston keruu toteutettiin Taiteilijankodissa, jossa asuu täysi-ikäisiä mielenterveys- ja päihdekuntoutujia sekä neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavia henkilöitä. Opinnäytetyö on laadultaan kvalitatiivinen ja aineisto kerättiin pienryhmäkeskustelujen kautta. Pienryhmäkeskustelut toteutettiin vapaamuotoisesti, sillä tarkoituksena ei ollut tuottaa merkittävää tilastotietoa, vaan kuulla asukkaiden ensimmäisiä ajatuksia aiheeseen liittyen.

Pienryhmäkeskustelujen välillä oli selvästi havaittavissa yhteneväisyyksiä. Pienryhmissä keskusteltiin muun muassa toipumisorientaation mukaisista periaatteista, kuten toivosta, kuntoutujille asetetuista tavoitteista ja vastuusta sekä sairauden leimasta. Pienryhmissä keskusteltiin myös siitä, miten toipumisorientoituneet palvelut sopivat kaikille, etenkin vaikeasti sairaille ja palvelujen piirissä pitkään olleille kuntoutujille. Tutkittavat jakoivat avoimesti omia kokemuksiaan, joiden pohjalta voidaan todeta, että tutkittavat pitävät toipumisorientaatio -ajattelua positiivisena sekä aiempaa parempana suuntauksena.

This thesis has been done in cooperation with Pori Social and Health Services centre. The purpose of the thesis was to determine what residents think about recovery-oriented practice in Taiteilijankoti.

Recovery-oriented practice is comprehensive approach that emphasizes the customer's own empowerment and strengthening the complicity. Recovery-oriented practice has gained foothold in the world and awareness has gradually spread to Finland as well.

The collection of the material was carried out in Taiteilijankoti. There lives adults who have mental disorders or problems with intoxicants as well as people who have neuropsychiatric special characteristic. The thesis is qualitative and the material was collected through small group discussions. Group discussions were carried out in free-form way as it was not intended to generate significant statistical data but to hear residents first ideas about the subject.

There were a clear correlation between the small group discussions. The small groups discussed the principles of recovery-oriented practice such as hope, objectives and responsibilities set for rehabilitation and the stamp of illness. They also talked about how recovery-oriented practice is suitable for everyone, especially for those with severe illness and for the rehabilitees who have been using services for a long time. The examinees openly shared their own experiences. Based on these experiences it can be stated that the examinees consider recovery-oriented practice as a positive and better orientation.