Etelä-Pohjanmaan alueen lämpöyrittäjien työturvallisuuskartoitus
Auru, Jukka (2018)
Auru, Jukka
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018101616040
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018101616040
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitetään Etelä-Pohjanmaan alueen lämpöyrittäjien työssään kohtaamia työturvallisuusuhkia ja -haasteita. Aihetta käsiteltiin suullisten haastattelujen ja aikaisempien metsäalan työturvallisuustutkimusten pohjalta. Tuloksia voidaan hyödyntää suoraan lämpöyrittäjien työturvallisuuden parantamisessa tai viiteaineistona lämpöyrittäjyyden liitännäistöitä tutkittaessa ja arvioitaessa.
Lämpöyrittäjätoiminnassa tuotetaan lämpöenergiaa asuntojen ja rakennusten lämmitykseen. Lämpöyrittäjä investoi lämpölaitoksen rakentamiseen, jonka toimituspiiriin yrittäjä hakee sopimusasiakkaita. Lämpöenergia tuotetaan puuhakkeella tai turpeella palamisreaktioiden kautta ja lämpö johdetaan vesiputkistolla, kaukolämpöverkolla asiakkaalle. Työssään yrittäjät ja heidän mahdolliset työntekijänsä ovat alttiina stressin, väsymyksen, melun, mikroskooppisten bakteerien sekä homeiden ja mekaanisten koneiden aiheuttamille vaaroille.
Lämpöyrittäjät kohtaavat työssään paljon haasteita. Stressi lämpölaitoksen toimintavarmuudesta on läsnä lähes ympäri vuoden ja sesonkiakana fyysinen sekä henkinen jaksaminen ovat koetuksella. Useimmissa tapauksissa lämpöyrittäjyys on liitännäiselinkeino pääelinkeinon rinnalla, joten pitkät ja uuvuttavat työpäivät ovat ajoittain ennemmin sääntö kuin poikkeus. He kokevat kuitenkin palautuvansa kuormitusjaksoista normaaliin olotilaan ilman suurempia ongelmia. Yleinen terveydentila näyttäytyy yrittäjillä hyvänä ja kaikki vastanneet kuuluvat työterveyspalvelujen piiriin. Lämpöyrittäjät työskentelevät pääasiassa yksin, mutta kiireisinä aikoina apukäsinä voi olla perheenjäseniä tai tuttuja. Vakavilta onnettomuuksilta on lähes täysin vältytty ja sattuneet tapaturmat työaikana koskevat suurimmaksi osaksi pieniä ruhjeita ja viiltoja. Parantamisen varaa olisi suojavarusteiden käytössä, minkä monet vastaajat laiminlyövät osittain tai kokonaan.
Lämpöyrittäjätoiminnassa tuotetaan lämpöenergiaa asuntojen ja rakennusten lämmitykseen. Lämpöyrittäjä investoi lämpölaitoksen rakentamiseen, jonka toimituspiiriin yrittäjä hakee sopimusasiakkaita. Lämpöenergia tuotetaan puuhakkeella tai turpeella palamisreaktioiden kautta ja lämpö johdetaan vesiputkistolla, kaukolämpöverkolla asiakkaalle. Työssään yrittäjät ja heidän mahdolliset työntekijänsä ovat alttiina stressin, väsymyksen, melun, mikroskooppisten bakteerien sekä homeiden ja mekaanisten koneiden aiheuttamille vaaroille.
Lämpöyrittäjät kohtaavat työssään paljon haasteita. Stressi lämpölaitoksen toimintavarmuudesta on läsnä lähes ympäri vuoden ja sesonkiakana fyysinen sekä henkinen jaksaminen ovat koetuksella. Useimmissa tapauksissa lämpöyrittäjyys on liitännäiselinkeino pääelinkeinon rinnalla, joten pitkät ja uuvuttavat työpäivät ovat ajoittain ennemmin sääntö kuin poikkeus. He kokevat kuitenkin palautuvansa kuormitusjaksoista normaaliin olotilaan ilman suurempia ongelmia. Yleinen terveydentila näyttäytyy yrittäjillä hyvänä ja kaikki vastanneet kuuluvat työterveyspalvelujen piiriin. Lämpöyrittäjät työskentelevät pääasiassa yksin, mutta kiireisinä aikoina apukäsinä voi olla perheenjäseniä tai tuttuja. Vakavilta onnettomuuksilta on lähes täysin vältytty ja sattuneet tapaturmat työaikana koskevat suurimmaksi osaksi pieniä ruhjeita ja viiltoja. Parantamisen varaa olisi suojavarusteiden käytössä, minkä monet vastaajat laiminlyövät osittain tai kokonaan.