Uudistettu kirjanpitolaki sähköisessä taloushallinnossa
Järvinen, Suvi (2018)
Järvinen, Suvi
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018101415973
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018101415973
Tiivistelmä
Kirjanpitolain uudistus tuli voimaan 2016. Uudistuksen tavoitteena oli pienentää hallinnollista taakkaa ja tuoda laki ajan tasalle teknologian kehityksen kanssa. Teknologianeutraali lainsäädäntö ei ota kantaa, millä menetelmillä lain asettamat säännöt toteutetaan. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kirjanpitolain teknologianeutraalius vaikuttaa ja näkyy käytännössä ja millaisia mielipiteitä alan toimijoilla on lain uudistuksesta.
Opinnäytetyö tarkoituksena oli tutkia kirjanpitolain uudistuksen vaikutuksia sähköisessä taloushallinnossa. Uuden lain mukaisia tilinpäätöksiä oli jo tehty kahdelta vuodelta, joten uudistuksen lopullisista vaikutuksista oli jo kerääntynyt kokemusta ja tietoa, joita opinnäytetyössä lähdettiin selvittämään. Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla paikallisten auktorisoitujen tilitoimistojen yrittäjiä ja henkilöstöä. Aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysia.
Kirjanpitolain uudistus vaikutti sähköisen taloushallinnon toteutukseen loppujen lopuksi aika vähän. Eniten vaikutti paperisen tasekirjan poistuminen laista. Vaikka kirjanpito ja tilinpäätös voitaisiin viedä läpi tulostamatta paperiakaan, taloushallinto saatetaan silti järjestää vielä osittain manuaalisesti. Tilitoimistoissa pyritään vahvasti siirtymään mahdollisimman sähköiseen toimintaan, mutta asiakkailla ei välttämättä ole kiinnostusta tai resursseja sähköisen taloushallinnon järjestelmien käyttöön.
Teknologianeutraalin kirjanpitolain etuna nähtiin, että se sallii perinteisen taloushallinnon soveltamisen sähköisen lisäksi. Laki koskee erilaisia kirjanpitovelvollisia, joilla kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta hyödyntää sähköistä taloushallintoa. Toisaalta lain ei koettu edistä sähköisen taloushallinnon yleistymistä tarpeeksi, jolloin myös sähköiset toimistot joutuvat vielä toimimaan osin manuaalisesti.
Opinnäytetyö tarkoituksena oli tutkia kirjanpitolain uudistuksen vaikutuksia sähköisessä taloushallinnossa. Uuden lain mukaisia tilinpäätöksiä oli jo tehty kahdelta vuodelta, joten uudistuksen lopullisista vaikutuksista oli jo kerääntynyt kokemusta ja tietoa, joita opinnäytetyössä lähdettiin selvittämään. Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla paikallisten auktorisoitujen tilitoimistojen yrittäjiä ja henkilöstöä. Aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysia.
Kirjanpitolain uudistus vaikutti sähköisen taloushallinnon toteutukseen loppujen lopuksi aika vähän. Eniten vaikutti paperisen tasekirjan poistuminen laista. Vaikka kirjanpito ja tilinpäätös voitaisiin viedä läpi tulostamatta paperiakaan, taloushallinto saatetaan silti järjestää vielä osittain manuaalisesti. Tilitoimistoissa pyritään vahvasti siirtymään mahdollisimman sähköiseen toimintaan, mutta asiakkailla ei välttämättä ole kiinnostusta tai resursseja sähköisen taloushallinnon järjestelmien käyttöön.
Teknologianeutraalin kirjanpitolain etuna nähtiin, että se sallii perinteisen taloushallinnon soveltamisen sähköisen lisäksi. Laki koskee erilaisia kirjanpitovelvollisia, joilla kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta hyödyntää sähköistä taloushallintoa. Toisaalta lain ei koettu edistä sähköisen taloushallinnon yleistymistä tarpeeksi, jolloin myös sähköiset toimistot joutuvat vielä toimimaan osin manuaalisesti.