POTILAAN OHJAAMINEN JA KOTIUTTAMINEN PÄIVÄKIRURGISELLA OSASTOLLA

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa potilaiden kotiuttamistilanteista päiväkirurgisella osastolla Keski-Suomen keskussairaalassa. Opinnäytetyössä saatua tietoa voidaan käyttää potilaan hoidon laadun parantamiseen päiväkirurgisella osastolla. Tavoitteena oli selvittää päiväkirurgisen osaston potilaan kotiuttamisen nykytila. Opinnäytetyön aihe nousi Keski-Suomen keskussairaalan päiväkirurgisen osaston hoitohenkilökunnan tarpeesta. Opinnäytetyössä etsittiin vastausta seuraaviin kysymyksiin. Minkälaisilla menetelmillä sairaanhoitajat kotiuttavat potilaan? Mikä on potilasohjauksen sisältö? Kuinka kauan päiväkirurgisen potilaan kotiuttaminen kestää?

Opinnäytetyö toteutui laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä oli havainnointi. Opinnäytetyössä havainnoitiin neljää sairaanhoitajaa heidän kotiuttaessaan potilaita päiväkirurgisen toimenpiteen jälkeen kymmenessä kotiuttamistilanteessa päiväkirurgisella osastolla maaliskuussa 2009. Havainnointitilanteissa käytettiin apuna laadittua havainnointilistaa ja lisäksi kotiuttamistilanteet nauhoitettiin. Potilasohjauksen sisältöä koskeva aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä. Ohjausmenetelmät, kotiuttamisiin kulunut aika ja kotiuttamistilanteiden vuorovaikutus ja ohjausilmapiiri analysoitiin deduktiivisella sisällön analyysillä.

Tulosten mukaan sairaanhoitajat käyttivät ohjausmenetelminä suullista, kirjallista ja demonstraatio ohjausta. Potilasohjauksessa huomioitiin kotiuttamiskriteerien toteutuminen potilasta kotiutettaessa. Potilasohjaus sisälsi haavanhoidon-, kivunhoidon-, toimintakyvyn- ja jatkohoidonohjauksen sekä toipumista edistävän toiminnan ohjauksen. Potilaiden kotiuttamiseen kului keskimäärin 8,7 minuuttia. Kotiuttamistilanteissa vuorovaikutus oli vastavuoroista, rohkaisevaa ja tasavertaista.

Jatkotutkimushaasteena on selvittää lisääkö kotisoitto potilaan turvallisuudentunnetta toimenpiteen jälkeisenä päivänä ja potilasohjauksen laatua päiväkirurgiassa.

The aim of this study was to produce information about patients’ discharge situations in the day surgery department in Central Finland Central Hospital. The information gained this study can be used to improve nursing quality in day surgery. The aim was to examine the current status of the patient discharge process in the day surgery department. The topic of the thesis rose from the needs of the personnel of Central Finland Central Hospital’s day surgery department. The study searched answers to the following questions. With what kind of methods do nurses discharge patient? What is the content of the patient education? How long does the discharge process of a patient after a day surgery procedure take?

The study was realized as a qualitative research and data collection method was observation. Observation was selected as the method of data collection. The study was implemented by observing four nurses conducting patient discharge after a day surgery procedure in ten different discharge situations in the day surgery department in March 2009. In the observation situations a premade list of aspects to observe was used as a help, and, in addition, the discharge situations were recorded. The data related to the content of patient education was analyzed by means of inductive content analysis. The methods used in patient education, the time used on discharging, interaction and guidance atmosphere in the discharge situations were analyzed by using deductive content analysis.

The results suggest that the nurses used oral and written guidance and demonstrations as their guidance methods. In patient education attention was paid to the realization of the discharge criteria at discharge. Patient education included instructions on wound care, pain management, maintaining functional capacity, continuing care and the promotion of recovery from the operation. Discharging the patient took 8.7 minutes. Interaction was mutual, encouraging and equal in the discharging situations.

The challenge for further research is to explore whether a follow-up phone call would increase the patients’ sense of security the day after the procedure and the quality of patient education in the day surgery department.