Äänimaailman ainekset ja tehtävät draamasarjassa

Abstract

Opinnäytetyön lähtökohta perustuu omaan mielenkiintoon äänen parissa työskentelyä kohtaan. Lisäksi taustalla on omakohtainen kokemus tutkimuksen aiheeseen. Toimin ääniharjoittelijana Koukussa –draamasarjan toisella tuotantokaudella syksyllä 2017, minkä pohjalta tutkimus selvittää draamasarjan äänitoteutusta perusteellisemmin.

Tämä opinnäyte vastaa kysymykseen, mitkä ovat draamasarjan äänimaailman ainekset ja tehtävät sekä miten se toteutetaan. Sen myötä opinnäytetyössä selvitetään, mitä työvaiheita ja –tehtäviä draamasarjan äänimaailman toteutukseen kuuluu ja kenen vastuulla ne ovat. Opinnäytetyö tutkii myös sitä, millaisista äänistä ja millä perustein draamasarjan äänimaailma rakentuu juuri tietynlaiseksi äänelliseksi kokonaisuudeksi. Harjoitteluni myötä Koukussa 2 –tuotanto tuntui luontevalta esimerkiltä draamasarjan äänimaailman toteuttamisesta, jonka perusteella tutkimus on tehty.

Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Sen toteutuksessa on käytetty strukturoitua eli ennalta määriteltyä haastattelurunkoa. Haastateltavana ovat olleet Koukussa 2 –tuotannon ohjaaja, äänisuunnittelija, säveltäjä, äänittäjä sekä kuvaleikkaaja. Kyseisten haastatteluiden perusteella opinnäytetyö käsittelee draamasarjan äänimaailman rakenteita ja toteutusta Analyysi –kappaleessa. Tämän myötä tutkimuksessa on hyödynnetty osittain myös omaa tietoa Koukussa 2 –tuotannon toteutuksesta. Tutkimuksen alun teoriaosuus puolestaan perustuu alan kirjallisuuteen, aiempiin tutkimuksiin, tietopaketteihin että julkaisuihin, jotka käsittelevät opinnäytetyön tutkimuskohteen sisältäviä osa-alueita. Johtopäätökset –osiossa kiteytetään analyysin tulokset. Opinnäytetyö on toteutettu kevään ja kesän 2018 aikana.

Draamasarjan äänimaailma saa viitteitä käsikirjoituksesta ja sen teemoista sekä niiden herättämistä vaikutuksista, millainen äänimaailma voisi olla. Lopullinen äänimaailma muovautuu niiden sekä kuvausten äänitystyöhön, lokaatioihin sekä äänisuunnittelun kuvaperusteisen toteutuksen mukaisesti.

Äänimaailman toteutus etenee tuotantovaiheiden mukaisesti. Esituotantovaiheessa määritellään äänityön tavoitteet ja aikataulu. Kuvauksissa keskitytään äänen taltiointiin. Jälkituotantovaiheessa varsinaista äänityötä edeltää kuvaleikkaus, jonka myötä äänisuunnittelulle annetaan tilaa ja viitoitetaan sille sopivimpia mahdollisuuksia tarinan dramaturgian mukaan. Kuvaleikkauksen myötä seuraa draamasarjan musiikin säveltäminen. Lopuksi äänityö perustuu itse äänisuunnittelulle, jonka myötä rakentuu valmis äänimaailma draamasarjalle.

Draamasarjan äänimaailmasta voidaan erotella ylipäätään äänimaailmasta muodostuvat osat, äänimaisema sekä äänikerronta. Äänimaisema kuvaa tarinan tapahtumien elämää ja ympäristöä äänten muodossa. Äänikerronta puolestaan kuvaa tapaa, jolla on haluttu kertoa draamasarjan tarina äänellisesti. Kumpaakin osatekijää viitoittaa itse käsikirjoituksen tarina ja sen teemat sekä valitut kuvauspaikat.

Äänimaailman äänielementit koostuvat pääasiassa dialogista, äänipohjista, foley- ja muista tehosteista sekä musiikista. Draamasarjan seuraamisen kannalta kaikkein tärkein niistä on dialogi.

Äänimaailman toteutus on jatkuvaa ryhmätyöskentelyä, jossa korostuu jokaisen siihen osallistuvan oma vastuualue, mutta siitä huolimatta yhteinen päämäärä. Näistä ohjaaja on päävastaava, jonka näkemysten mukaan toteutetaan draamasarjan äänimaailmassa kuultavat elementit sekä tiedetään sitä mukaa, millainen lopputulos pyritään saavuttamaan draamasarjan kuulostavuudelle.

Draamasarjan äänimaailma perustuu niin itse tarinaan, miten se halutaan esittää, ketkä tarinassa näyttelevät, millainen kokemus äänisuunnittelutyöryhmällä on ja millaiset ovat heidän tapansa työskennellä sekä mitkä ovat heidän näkemyksensä draamasarjan äänimaailmasta. Draamasarjojen äänimaailmat ovat kukin oma, sen juuri tietyllä tavalla ja tietyistä osista kuuluva yksilönsä.