Ortopedisen potilaan kotihoidon ohjaus ja tiedonsaanti : Mikkelin keskussairaalan ortopedian ja traumatologian osastolla 23
Pöyry, Paula; Jokinen, Netta (2010)
Pöyry, Paula
Jokinen, Netta
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052610580
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052610580
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää Mikkelin keskussairaalan osasto 23 ortopedisten potilaiden saamaa ohjausta ja tiedon määrää, jonka turvin potilaat selviytyivät kotona. Opinnäytetyömme aihe lähti työelämän tarpeesta saada tietoa ortopedisen potilaan ohjauksesta potilaan näkökulmasta. Ortopediselle osastolle oli tehty vuonna 2008 Magneettisairaala hankkeen tutkimuskysely, jonka keskeisiin ohjaukseen liittyviin puutteisiin tällä tutkimuksella on tarkoitus saada vastaus.
Tutkimusta varten laadittiin kyselylomake, jonka perusteena oli teoreettinen pohja ja aikaisemmat tutkimuskyselyt. Tutkimuksessa käytettiin strukturoitua kyselylomaketta. Tutkimus oli tarkoitettu elektiivisesti leikatuille potilaille. Tutkimuksen ulkopuolelle rajattiin jatkohoitoon siirtyvät potilaat. Kyselyn vastausaika oli 6 viikkoa ja siihen vastasi 20 (N=42) potilasta.
Tutkimuskyselyn osa-alueita olivat vastaajien taustatiedot, saatu ohjaus sairaalassa, tiedonsaanti eri lähteistä, ohjauksen vaikutus kotona selviytymiseen ja tiedonsaanti. Tutkimuksen tulosten mukaan ohjaus kokonaisuudessaan katsottiin riittäväksi. Suurin osa vastaajista oli yli 60- vuotiaita, jotka olivat tyytyväisempiä ohjaukseen kuin nuoremmat vastaajat. Eniten vastaajat kokivat puutteita omaisen mukaan ottamisessa ohjaus tapahtumaan ja ohjauksen havainnollistamisessa. Vastaajat kokivat saavansa tietoa riittävästi fysioterapeuteilta ja hoitajilta. Lääkäreiltä tietoa saatiin puutteellisesti. Tiedonsaannin osalta potilaat kokivat puutteita tehdystä leikkauksesta, leikkauksen jälkeisestä kivunhoidosta, ongelmista leikkauksen jälkeen ja kotiavun saatavuudesta.
Tutkimustyö antoi vastauksen mitkä osa-alueet tiedonsaannissa olivat jääneet puutteelliseksi. Tutkimusta voidaan käyttää kehitettäessä ortopedisen potilaan tiedonsaantia ohjauksen avulla.
Tutkimusta varten laadittiin kyselylomake, jonka perusteena oli teoreettinen pohja ja aikaisemmat tutkimuskyselyt. Tutkimuksessa käytettiin strukturoitua kyselylomaketta. Tutkimus oli tarkoitettu elektiivisesti leikatuille potilaille. Tutkimuksen ulkopuolelle rajattiin jatkohoitoon siirtyvät potilaat. Kyselyn vastausaika oli 6 viikkoa ja siihen vastasi 20 (N=42) potilasta.
Tutkimuskyselyn osa-alueita olivat vastaajien taustatiedot, saatu ohjaus sairaalassa, tiedonsaanti eri lähteistä, ohjauksen vaikutus kotona selviytymiseen ja tiedonsaanti. Tutkimuksen tulosten mukaan ohjaus kokonaisuudessaan katsottiin riittäväksi. Suurin osa vastaajista oli yli 60- vuotiaita, jotka olivat tyytyväisempiä ohjaukseen kuin nuoremmat vastaajat. Eniten vastaajat kokivat puutteita omaisen mukaan ottamisessa ohjaus tapahtumaan ja ohjauksen havainnollistamisessa. Vastaajat kokivat saavansa tietoa riittävästi fysioterapeuteilta ja hoitajilta. Lääkäreiltä tietoa saatiin puutteellisesti. Tiedonsaannin osalta potilaat kokivat puutteita tehdystä leikkauksesta, leikkauksen jälkeisestä kivunhoidosta, ongelmista leikkauksen jälkeen ja kotiavun saatavuudesta.
Tutkimustyö antoi vastauksen mitkä osa-alueet tiedonsaannissa olivat jääneet puutteelliseksi. Tutkimusta voidaan käyttää kehitettäessä ortopedisen potilaan tiedonsaantia ohjauksen avulla.