Kiinnipidon ja eristämisen käytännöt Suomessa ja kansainvälisesti
Aalto, Lauri; Darth, Moona; Hakala, Paula (2018)
Aalto, Lauri
Darth, Moona
Hakala, Paula
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018102316179
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018102316179
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää olemassa olevan kirjallisuuden avulla kiinnipidon, huone-eristämisen ja sitomisen käytännöt Suomessa ja kansainvälisesti sekä ottaa huomioon mahdollisia käytännöissä ilmeneviä eroja. Tavoitteena oli koota yhteen ja lisätä tietoa kiinnipidon ja eristämisen käytännöistä eri maissa. Työ tehtiin osana EriTurva-hanketta.
Tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistona käytettiin 23 sosiaali- ja terveysalan julkaisua. Kirjallisuuskatsaus esittää ajankohtaista tietoa Suomen, Euroopan, Iso-Britannian ja Yhdysvaltojen kiinnipidon ja eristämisen käytännöistä. Maat valikoituivat aineistolähtöisesti. Työn kohderyhmänä olivat yli 18-vuotiaat tahdonvastaisessa hoidossa olevat potilaat, joihin kohdistetaan eristämistoimenpiteitä.
Kiinnipidon ja eristämisen käytännöt vaihtelivat paljon maittain ja eroja löytyi lainsäädännöstä asti. Kiinnipito ja eristäminen miellettiin viimeisiksi keinoiksi rajoittaa potilasta. Yleisimmin sitominen miellettiin kaikkein riskialtteimmaksi ja rajoittavimmaksi toimenpiteeksi. Potilaan vointia tuli tarkkailla ja arvioida jatkuvasti. Riittävästä hoidosta ja huolenpidosta sekä vuorovaikutuksesta tuli huolehtia. Eroja ilmeni hoitotoimenpiteiden, määräysten ja valvonnan toteuttamisessa. Toimenpiteiden aikaiset riskit sekä potilaan ja henkilökunnan turvallisuuden takaaminen korostuivat aineistossa.
Jatkossa tulisi kehittää suosituksia kiinnipidosta. Tutkimuksia tulisi tehdä eristyshuoneen toimivuudesta, virikkeiden hyödyistä ja haitoista sekä siteiden liikuttelun riittävyydestä. Lisäksi tulisi tutkia, toteutuuko potilaan oikeusturva Suomessa tahdonvastaisen hoidon ja tahdonvastaisten toimenpiteiden kohdalla ja millä tavalla potilaan oikeusturvaa voitaisi parantaa
Tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistona käytettiin 23 sosiaali- ja terveysalan julkaisua. Kirjallisuuskatsaus esittää ajankohtaista tietoa Suomen, Euroopan, Iso-Britannian ja Yhdysvaltojen kiinnipidon ja eristämisen käytännöistä. Maat valikoituivat aineistolähtöisesti. Työn kohderyhmänä olivat yli 18-vuotiaat tahdonvastaisessa hoidossa olevat potilaat, joihin kohdistetaan eristämistoimenpiteitä.
Kiinnipidon ja eristämisen käytännöt vaihtelivat paljon maittain ja eroja löytyi lainsäädännöstä asti. Kiinnipito ja eristäminen miellettiin viimeisiksi keinoiksi rajoittaa potilasta. Yleisimmin sitominen miellettiin kaikkein riskialtteimmaksi ja rajoittavimmaksi toimenpiteeksi. Potilaan vointia tuli tarkkailla ja arvioida jatkuvasti. Riittävästä hoidosta ja huolenpidosta sekä vuorovaikutuksesta tuli huolehtia. Eroja ilmeni hoitotoimenpiteiden, määräysten ja valvonnan toteuttamisessa. Toimenpiteiden aikaiset riskit sekä potilaan ja henkilökunnan turvallisuuden takaaminen korostuivat aineistossa.
Jatkossa tulisi kehittää suosituksia kiinnipidosta. Tutkimuksia tulisi tehdä eristyshuoneen toimivuudesta, virikkeiden hyödyistä ja haitoista sekä siteiden liikuttelun riittävyydestä. Lisäksi tulisi tutkia, toteutuuko potilaan oikeusturva Suomessa tahdonvastaisen hoidon ja tahdonvastaisten toimenpiteiden kohdalla ja millä tavalla potilaan oikeusturvaa voitaisi parantaa