Kiinnipidon ja eristämisen käytännöt Suomessa ja kansainvälisesti

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää olemassa olevan kirjallisuuden avulla kiinnipidon, huone-eristämisen ja sitomisen käytännöt Suomessa ja kansainvälisesti sekä ottaa huomioon mahdollisia käytännöissä ilmeneviä eroja. Tavoitteena oli koota yhteen ja lisätä tietoa kiinnipidon ja eristämisen käytännöistä eri maissa. Työ tehtiin osana EriTurva-hanketta.

Tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistona käytettiin 23 sosiaali- ja terveysalan julkaisua. Kirjallisuuskatsaus esittää ajankohtaista tietoa Suomen, Euroopan, Iso-Britannian ja Yhdysvaltojen kiinnipidon ja eristämisen käytännöistä. Maat valikoituivat aineistolähtöisesti. Työn kohderyhmänä olivat yli 18-vuotiaat tahdonvastaisessa hoidossa olevat potilaat, joihin kohdistetaan eristämistoimenpiteitä.

Kiinnipidon ja eristämisen käytännöt vaihtelivat paljon maittain ja eroja löytyi lainsäädännöstä asti. Kiinnipito ja eristäminen miellettiin viimeisiksi keinoiksi rajoittaa potilasta. Yleisimmin sitominen miellettiin kaikkein riskialtteimmaksi ja rajoittavimmaksi toimenpiteeksi. Potilaan vointia tuli tarkkailla ja arvioida jatkuvasti. Riittävästä hoidosta ja huolenpidosta sekä vuorovaikutuksesta tuli huolehtia. Eroja ilmeni hoitotoimenpiteiden, määräysten ja valvonnan toteuttamisessa. Toimenpiteiden aikaiset riskit sekä potilaan ja henkilökunnan turvallisuuden takaaminen korostuivat aineistossa.

Jatkossa tulisi kehittää suosituksia kiinnipidosta. Tutkimuksia tulisi tehdä eristyshuoneen toimivuudesta, virikkeiden hyödyistä ja haitoista sekä siteiden liikuttelun riittävyydestä. Lisäksi tulisi tutkia, toteutuuko potilaan oikeusturva Suomessa tahdonvastaisen hoidon ja tahdonvastaisten toimenpiteiden kohdalla ja millä tavalla potilaan oikeusturvaa voitaisi parantaa

The purpose of this thesis was to explore and compare existing practices of physical restraint, seclusion and mechanical restraint, by examining existing literature, in Finland and internationally. The aim of this thesis was to put together and increase the knowledge about existing practices of physical restraint and restrictive measures in different countries. This thesis was a part of the EriTurva-project.

The method of this study was a narrative literature review. It contained 23 publications of the field of social and health services. The literature review presents current information about the practices of restraint and seclusion measures used in Finland, Europe, Great Britain and United States. The selection of the countries was material-oriented. The target group of this study were patients over the age of 18 in involuntary psychiatric care to whom these restrictive measures are applied.

The main findings were the practices of restraint and seclusion varied a lot between countries and there were differences even in the legislation. Restraint and seclusion were perceived as the last measures to restrict a patient. Mechanical restraint was generally perceived as the riskiest and the most restrictive one. The patient’s condition was supposed to be monitored and assessed continuously. Sufficient care and interaction were supposed to be taken care of. The differences appeared in carrying out treatment, implementing orders and in patient’s monitoring. Risks during the measures and guaranteeing the safety of the patient and the staff were emphasized in the material.

In the future guidelines should be created for physical restraint. One should study the effectiveness of the seclusion room, pros and cons of the activities in the seclusion room and adequacy of shifting the restraints. Also, one should study if the legal protection of the patient comes true in Finland during involuntary care and measures and how the patient’s legal protection could be improved.