Pedagoginen dokumentointi lapsen osallisuuden mahdollistajana oman varhaiskasvatussuunnitelmansa toteutumisen arvioinnissa

Abstract

Uuden varhaiskasvatuslain (540/2018) ja uusien varhaiskasvatussuunnitelmien perusteiden (2016) myötä varhaiskasvatuksessa painotetaan erityisesti pedagogiikkaa. Keskeiseksi näissä velvoittavissa asiakirjoissa on nostettu myös lapsen osallisuus omassa varhaiskasvatusprosessissaan pedagogisen dokumentoinnin avulla. Tämän laadullisena tutkimuksena toteutuneen opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa, miten pedagoginen dokumentointi mahdollistaa lapsen osallisuuden oman varhaiskasvatussuunnitelmansa toteutumisen arvioinnissa. Tavoitteena oli myös selvittää, miten pedagogista dokumentointia tulisi kehittää, jotta se vahvistaisi lapsen osallisuutta omassa oppimisprosessissaan koko varhaiskasvatuksen aikana. Tutkimusaineisto hankittiin ryhmähaastatteluina yhteistyössä Keravan varhaiskasvatuksen kanssa keväällä 2018.

Tuloksista koostui uusi pedagogisen toiminnan malli, jossa lapsen ajattelun taitoja ja osallisuutta oppimisprosesseissa edistävä pedagogiikka yhdistyy pedagogisen dokumentoinnin ja lapsen arvioivan ajattelun suuntaamiseen omaan varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjattuun pedagogiseen toimintaan. Tulokset osoittivat myös tarpeen kehittää oppivan yhteisön toimintaa ja rakenteita.

Varhaiskasvatuksessa tarvitaan nyt vahvaa pedagogista johtajuutta uuden pedagogiikan arviointiin perustuvan toimintakulttuurin omaksumisessa. Tällöin pedagoginen dokumentointi mahdollistaa lapsen osallisuuden omaa varhaiskasvatustaan koskevan pedagogiikan arvioinnissa ja lapsen elämän mittainen oppimispolku saa vahvan pohjan.

With the new Act on Early Childhood Education and Care (540/2018) and the National Core Curriculum for ECEC (2016), early childhood education emphasizes pedagogy particularly. A central element in these mandatory documents is a child’s participation in his early childhood education process through pedagogical documentation. The aim of this thesis was to produce new information on how pedagogical documentation enables the children to participate in evaluating their own early childhood education plans. The aim was also to find out how pedagogical documentation should be developed to strengthen children’s participation in their own learning process throughout early childhood education. The research material was obtained through group interviews in co-operation with the early childhood education services in Kerava in spring 2018.

The obtained data resulted in a new pedagogical model in which pedagogy promoting child's thinking skills and inclusion in the learning processes is combined with pedagogical documentation and evaluative thinking in pedagogical activities recorded in the child's early childhood education plan. The results also showed the need to develop the activities and structures of the learning community.

Early childhood education now requires strong pedagogic leadership in adopting a new culture of action based on the evaluation of pedagogy. In this case, pedagogical documentation enables the child to participate in the evaluation of pedagogy concerning his own early childhood education and the child's lifelong learning pathway is given a strong foundation.