Asiantuntijan roolin muutos valmentajaksi Kela tiimi X:ssä
Gummerus, Sarri (2018)
Gummerus, Sarri
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018102616280
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018102616280
Tiivistelmä
Valmentaminen ja coachaus ovat tämän päivän yritysmaailmassa keskeisiä termejä ja valmentavaa otetta käytetään henkilöstön johtamisen työkaluna. Myös asiantuntija voi valmentaa eli Kelassa osa etuuden sisällön asiantuntijoina toimivista henkilöistä on koulutettu käyttämään valmentavaa otetta ohjeistaessaan tiimin muita jäseniä.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, että muuttuiko asiantuntijan rooli asiantuntijasta valmentajaksi, oliko roolin muutos mahdollista Valmentava ote asiantuntijatyössä -koulutuksen myötä ja miten valmentava työote sopii asiantuntijan työhön? Lisäksi pyydettiin mahdollisia kehitysehdotuksia aineistonkeruun yhteydessä.
Keskeiset teoreettiset käsitteet ovat tätä tutkimusta ajatellen valmentaminen, asiantuntija valmentajana, Valmentava ote asiantuntijatyössä -koulutus, valmentava johtaminen, vuorovaikutuksen merkitys valmennuksessa sekä roolimuutos.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja aineistonkeruun menetelmäksi valikoitui teemahaastattelu. Haastateltavina oli kaksi asiantuntijaa, jotka toimivat Kelassa tiimi X:ssä asiantuntijaroolin mukaisissa työtehtävissä Etuuspalvelujen tulosyksikössä.
Tutkimusaineisto on analysoitu aineistolähtöisesti. Tutkimuksessa käytetty teoreettinen viitekehys täydensi haastatteluaineistoa, mutta tarkoitus ei ollut toteennäyttää teorian ja haastattelujen yhteyttä.
Tutkimuksen tulosten osalta voidaan todeta, että asiantuntijat toimivat valmentavan otteen mukaisesti ja roolimuutos on siten toteutunut. Valmentava ote asiantuntijatyössä -koulutus käynnisti tämän roolimuutoksen ja myös asiantuntijan työssä voidaan hyödyntää hyvin valmentamista ja käyttää valmentavaa dialogia. Olipa valmentaja sitten esimies tai asiantuntija, on valmentamisen peruselementit samankaltaisia ja valmentaminen sopiikin hyvin tutkimuksessa esitetyn kaltaiseen asiantuntijatyöhön.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, että muuttuiko asiantuntijan rooli asiantuntijasta valmentajaksi, oliko roolin muutos mahdollista Valmentava ote asiantuntijatyössä -koulutuksen myötä ja miten valmentava työote sopii asiantuntijan työhön? Lisäksi pyydettiin mahdollisia kehitysehdotuksia aineistonkeruun yhteydessä.
Keskeiset teoreettiset käsitteet ovat tätä tutkimusta ajatellen valmentaminen, asiantuntija valmentajana, Valmentava ote asiantuntijatyössä -koulutus, valmentava johtaminen, vuorovaikutuksen merkitys valmennuksessa sekä roolimuutos.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja aineistonkeruun menetelmäksi valikoitui teemahaastattelu. Haastateltavina oli kaksi asiantuntijaa, jotka toimivat Kelassa tiimi X:ssä asiantuntijaroolin mukaisissa työtehtävissä Etuuspalvelujen tulosyksikössä.
Tutkimusaineisto on analysoitu aineistolähtöisesti. Tutkimuksessa käytetty teoreettinen viitekehys täydensi haastatteluaineistoa, mutta tarkoitus ei ollut toteennäyttää teorian ja haastattelujen yhteyttä.
Tutkimuksen tulosten osalta voidaan todeta, että asiantuntijat toimivat valmentavan otteen mukaisesti ja roolimuutos on siten toteutunut. Valmentava ote asiantuntijatyössä -koulutus käynnisti tämän roolimuutoksen ja myös asiantuntijan työssä voidaan hyödyntää hyvin valmentamista ja käyttää valmentavaa dialogia. Olipa valmentaja sitten esimies tai asiantuntija, on valmentamisen peruselementit samankaltaisia ja valmentaminen sopiikin hyvin tutkimuksessa esitetyn kaltaiseen asiantuntijatyöhön.