Oppivan yhteisön muodostuminen varhaiskasvatuksessa

Abstract

Tämä opinnäytetyö on toteutettu Kotkan kaupungin varhaiskasvatuksen toimesta. Oppiva yhteisö on uuden varhaiskasvatussuunnitelman ja -lain myötä noussut tärkeäksi aiheeksi varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa oppivaa yhteisöä edistäviä ja estäviä tekijöitä sekä sitä, onko oppiva yhteisö Kotkan varhaiskasvatuksessa käsitteenä tuttu. Tämän lisäksi tutkimuksessa pohdittiin kasvattajan roolia oppivan yhteisön syntymisessä. Tutkimuksessa keskityttiin varsinkin lastentarhaopettajan rooliin oppivan yhteisön muodostumisessa. Materiaalia voi käyttää esimerkiksi reflektoinnin välineenä päiväkodin työyhteisöissä, kun mietitään oppivan yhteisön muodostumissa omassa lapsiryhmässä tai päiväkotitasolla.

Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus. Tutkimus pohjautui Kotkan varhaiskasvatukselle laadittuun kyselylomakkeeseen. Kyselylomakkeessa kartoitettiin oppivan yhteisön tilannetta Kotkan varhaiskasvatuksen yksiköissä. Samalla kerättiin tietoa, kuinka tuttu oppivan yhteisön käsite on Kotkassa. Kyselylomake toteutettiin Webropol-ohjelmalla. Samaa ohjelmaa käytettiin apuna myös vastausten analysoinnissa. Kyselylomakkeessa kartoitettiin aluksi taustatietoja, jonka jälkeen jatkoimme oppivaa yhteisöä edistävien tekijöiden tunnistamiseen. Kolmas aihealue oli oppivaa yhteisöä estävät tekijät, ja lopuksi kysyimme kasvattajan roolia oppivassa yhteisössä.

Tutkimus nosti esille neljä tärkeää edistävää tekijää oppivan yhteisön muodostumisessa: avoimuus, ennakkoluulottomuus, osallisuus ja yhteisöllisyys. Estäviksi tekijöiksi tutkimus nosti jatkuvat muutokset henkilöstössä, isot ryhmäkoot, vuorovaikutukseen liittyvät ongelmat sekä motivaation puutteen. Kasvattajan rooli oppivan yhteisön muodostumisessa on keskeinen. Oppiva yhteisö päiväkodissa muodostuu kaikista päiväkodin työntekijöistä sekä lapsista. Kasvattajilla on kuitenkin vastuu luoda edellytykset oppivalle yhteisölle. Kaikki kasvattajat ovat vastuussa tästä, mutta lastentarhanopettaja tiiminsä vetäjänä on viimeisenä vastuussa oppivan yhteisön muodostumisesta. Ennen kuin voidaan aloittaa oppivan yhteisön rakentaminen, tarvitsee organisaatiosta löytyä tarpeeksi yhteisöllisyyttä ja me-henkeä.

Learning community is nowadays an important term in early childhood education because of a new law concerning early childhood education and new early learning plan. Both emphasise the importance of the learning community. This study examines the learning community with a focus on factors which promote the learning community and factors which prevent its formation. This study also, was examined the educator’s role in forming a learning community. This study serves as a source of information about the learning community and it can be used especially in early childhood education. This material is can be used in the kindergarten for example as a reflection tool.

This thesis was a qualitative study based on a questionnaire that was made for the needs of early childhood education at the city of Kotka. At the same time, this study determine how well concept of learning community was known in the kindergartens of Kotka. The questionnaire was created using Webropol. The same program was also used in the analysis of answers.

The results of the study emphasized four important promoting factors: openness, openmindedness, participation and sense of community. As preventing factors, the study increased the constant changes in the staff, big group sizes, the problems in interaction and the lack of the motivation. The educator’s role in the forming of the learning community is central. Everyone is responsible for the forming of the learning community in kindergarten in spite of job title. However kindergarten’s teacher has the main responsibility to create settings for learning community. Community has to have enough sense of community that it can even start building learning community.