Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti.
Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Valtion yhteiskäyttötilan Hupin kehittämissuunnitelma
Järvinen, Johanna (2018)
Järvinen, Johanna
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018110516689
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018110516689
Tiivistelmä
Tutkin opinnäytetyössäni valtion yhteiskäyttötila Hupin käytön nykytilaa ja sen käyttäjien kehittämistoiveita sekä tilan käytön että työskentelytapojen suhteen. Teen opinnäytetyön toimeksiantona Senaatti-kiinteistöille.
Valtiovarainministeriön alainen liikelaitos Senaatti-kiinteistöt, joka kehittää ja ylläpitää valtion kiinteistöjä ja uusia työnteon tapoja, on perustanut Hupi yhteiskäyttötilan. Helsingissä Pasilassa sijaitseva Hupi on yhteinen monitila, jota on valtion työntekijät voivat vapaasti käyttää virka-aikana. Liikkuva työ, muuttuva toimintaympäristö ja valtionhallinnon säästötavoitteet ovat herättäneet tarvetta yhteiskäyttötiloille. Pasilan Hupista ei ole vielä tehty käyttäjätutkimusta, joten tutkimuksen aihe on merkityksellinen Senaatti-kiinteistöille.
Tutkimukseni on pääasiassa kvalitatiivinen eli laadullinen. Lisäksi keräsin tutkimuksen tueksi kvantitatiivista eli määrällistä aineistoa. Toteutin tutkimukseni kesällä ja syksyllä 2017. Työn tavoitteena on kerätä asiakaskokemuksia Hupi:n käytöstä ja saada kehittämisehdotuksia sekä tilan käyttöön että työskentelytapoihin. Tutkin ilmiötä käytäntöteoreettisen sosiaalisen tilan teorian valossa. Pohdin asiaa myös älykkään julkisen organisaation viitekehyksessä. Päästäkseni konkreettisempaan tutkimukseen, käytin Henri Levebfren sosiaalisen tilan teoriaa ja käytäntöteoreettista mallia, jossa tutkitaan 1. käytettyä tilaa eli syntyneitä arkisia työnteon tapoja eli ns. käytänteitä ja 2. suunniteltua tilaa eli työntekijöitten työtilan kehittämisehdotuksia. Lopuksi esitän tulokset ja johtopäätökset.
Teoriaosuuden olen koostanut aiheeseen liittyvien julkaisujen, kuten kirjojen ja artikkeleiden avulla. Vastaukset olen saanut Tekesin työympäristön kehittämisryhmälle laatimani sähköpostikyselyn sekä valtion yhteiskäyttötila Hupin käyttäjille suunnatun puolistrukturoidun web-ropol-kyselyn avulla. Lähetin kyselyn neljällekymmenelle ihmiselle, joista 16 vastasi kyselyyni. Vastaajia oli yhteensä kahdeksasta valtion virastosta. Teoriaosuus koostuu kahdesta suuremmasta kokonaisuudesta; älykkään julkisen organisaation viitekehyksestä sekä käytäntö-teoreettisesta sosiaalisen tilan teoriasta, joka tarkastelee työtilaa ja työskentelytapoja ja huomioi työntekijöiden aktiivisen ja sosiaalisen roolin.
Tulosten perusteella selvisi, että on tärkeää, että yhteiskäyttötiloja johdetaan ja yhteisistä pelisäännöistä sovitaan, niitä täsmennetään ja pidetään niistä kiinni. Aluksi yhteistyötä kannattaa aloittaa yhteisillä projekteilla ja yhteisen tekemisen kautta. Erityisesti Hupin käyttävät arvostivat Hupin keskeistä sijaintia hyvien liikenneyhteyksien varrella, hyvää teknistä varustetasoa sekä mahdollisuutta spontaaneihinkin palavereihin ilman ajanvarausta. Hupin käyttäjät toivoivat enemmän äänieristettyjä työskentely- ja kokoustiloja.
Valtiovarainministeriön alainen liikelaitos Senaatti-kiinteistöt, joka kehittää ja ylläpitää valtion kiinteistöjä ja uusia työnteon tapoja, on perustanut Hupi yhteiskäyttötilan. Helsingissä Pasilassa sijaitseva Hupi on yhteinen monitila, jota on valtion työntekijät voivat vapaasti käyttää virka-aikana. Liikkuva työ, muuttuva toimintaympäristö ja valtionhallinnon säästötavoitteet ovat herättäneet tarvetta yhteiskäyttötiloille. Pasilan Hupista ei ole vielä tehty käyttäjätutkimusta, joten tutkimuksen aihe on merkityksellinen Senaatti-kiinteistöille.
Tutkimukseni on pääasiassa kvalitatiivinen eli laadullinen. Lisäksi keräsin tutkimuksen tueksi kvantitatiivista eli määrällistä aineistoa. Toteutin tutkimukseni kesällä ja syksyllä 2017. Työn tavoitteena on kerätä asiakaskokemuksia Hupi:n käytöstä ja saada kehittämisehdotuksia sekä tilan käyttöön että työskentelytapoihin. Tutkin ilmiötä käytäntöteoreettisen sosiaalisen tilan teorian valossa. Pohdin asiaa myös älykkään julkisen organisaation viitekehyksessä. Päästäkseni konkreettisempaan tutkimukseen, käytin Henri Levebfren sosiaalisen tilan teoriaa ja käytäntöteoreettista mallia, jossa tutkitaan 1. käytettyä tilaa eli syntyneitä arkisia työnteon tapoja eli ns. käytänteitä ja 2. suunniteltua tilaa eli työntekijöitten työtilan kehittämisehdotuksia. Lopuksi esitän tulokset ja johtopäätökset.
Teoriaosuuden olen koostanut aiheeseen liittyvien julkaisujen, kuten kirjojen ja artikkeleiden avulla. Vastaukset olen saanut Tekesin työympäristön kehittämisryhmälle laatimani sähköpostikyselyn sekä valtion yhteiskäyttötila Hupin käyttäjille suunnatun puolistrukturoidun web-ropol-kyselyn avulla. Lähetin kyselyn neljällekymmenelle ihmiselle, joista 16 vastasi kyselyyni. Vastaajia oli yhteensä kahdeksasta valtion virastosta. Teoriaosuus koostuu kahdesta suuremmasta kokonaisuudesta; älykkään julkisen organisaation viitekehyksestä sekä käytäntö-teoreettisesta sosiaalisen tilan teoriasta, joka tarkastelee työtilaa ja työskentelytapoja ja huomioi työntekijöiden aktiivisen ja sosiaalisen roolin.
Tulosten perusteella selvisi, että on tärkeää, että yhteiskäyttötiloja johdetaan ja yhteisistä pelisäännöistä sovitaan, niitä täsmennetään ja pidetään niistä kiinni. Aluksi yhteistyötä kannattaa aloittaa yhteisillä projekteilla ja yhteisen tekemisen kautta. Erityisesti Hupin käyttävät arvostivat Hupin keskeistä sijaintia hyvien liikenneyhteyksien varrella, hyvää teknistä varustetasoa sekä mahdollisuutta spontaaneihinkin palavereihin ilman ajanvarausta. Hupin käyttäjät toivoivat enemmän äänieristettyjä työskentely- ja kokoustiloja.