Hankintalainsäädännön velvoitteet rikosrekisteriotteiden selvittämisessä ja sen tuomat haasteet yrityksille
Virolainen, Piia (2018)
Virolainen, Piia
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018110916882
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018110916882
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli uuden hankintalainsäädännön velvoitteet rikosrekisteriotteiden selvittämisessä ja sen tuomat haasteet yrityksille. Työn tarkoitus oli avata, miten rikosrekisteriotteiden selvittämisprosessi käytännössä tapahtuu isoissa yrityksissä lain edellyttämällä tavalla ja aiheuttaako se hankaluutta toimintaan. Työssä sivutaan myös hankintayksikön näkökulmasta mahdollisia haasteita. Opinnäytetyön tavoite oli saada selville menettelyn mahdolliset ongelmat ja puutteet. Työssä käsiteltiin uuden hankintalain taustoja ja tavoitteita, sekä keskeisimpiä muutoksia. Uudistusten lisäksi työssä käydään läpi myös henkilön yksityisyydensuojaa työelämässä. Työ painottuu rikosrekisteriotteisiin ja niiden käsittelyyn lain edellyttämällä tavalla.
Tutkimusmenetelmänä oli lainoppi ja työn yleinen tavoite oli kokonaisvaltainen tiedonhankinta aiheesta. Lähteinä on käytetty aihetta käsittelevää kirjallisuutta sekä työelämästä saatua kokemusta. Työn keskeisin oikeuslähde oli laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista.
Voimassa oleva hankintalaki tuli voimaan 1.1.2017. Lain taustalla oli Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU. Hankintalain kokonaisuudistuksella pyrittiin selkeyttämään hankintojen sääntelyä sekä lisäämään avoimuutta ja syrjimättömyyttä. Uudessa laissa pyrittiin ottamaan entistä paremmin huomioon ympäristökohdat sekä innovatiivisuuden lisääminen. Myös pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista tarjouskilpailuun haluttiin helpottaa.
Työstä tuli ennalta asetettujen tavoitteiden mukainen. Työ osoitti rikosrekisteriotteiden selvittämisprosessissa olevan ongelmia toimintamallien suhteen hankintalain velvoitteita noudattaen. Tämän hetkiset lait Suomessa eivät vastaa täysin hankintalain edellyttämää tapaa toimia. Hankintalain, tietosuojasääntelyn ja näin ollen viranomaistulkinnan tulisi muuttua, jotta rikosrekisteriotteiden selvittämisprosessi saataisiin helpommaksi ja turvallisemmaksi kaikkien kannalta. Oman haasteensa työn kokoamiseen toi lähteiden ja oikeuskäytäntöjen vähyys rikosrekisteriotteiden osalta. Itse uudistetusta hankintalaista löytyy tietoa ja oikeuskäytäntöä. Työn vahvuutena oli asian ajankohtaisuus ja tuoreus.
Tutkimusmenetelmänä oli lainoppi ja työn yleinen tavoite oli kokonaisvaltainen tiedonhankinta aiheesta. Lähteinä on käytetty aihetta käsittelevää kirjallisuutta sekä työelämästä saatua kokemusta. Työn keskeisin oikeuslähde oli laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista.
Voimassa oleva hankintalaki tuli voimaan 1.1.2017. Lain taustalla oli Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU. Hankintalain kokonaisuudistuksella pyrittiin selkeyttämään hankintojen sääntelyä sekä lisäämään avoimuutta ja syrjimättömyyttä. Uudessa laissa pyrittiin ottamaan entistä paremmin huomioon ympäristökohdat sekä innovatiivisuuden lisääminen. Myös pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista tarjouskilpailuun haluttiin helpottaa.
Työstä tuli ennalta asetettujen tavoitteiden mukainen. Työ osoitti rikosrekisteriotteiden selvittämisprosessissa olevan ongelmia toimintamallien suhteen hankintalain velvoitteita noudattaen. Tämän hetkiset lait Suomessa eivät vastaa täysin hankintalain edellyttämää tapaa toimia. Hankintalain, tietosuojasääntelyn ja näin ollen viranomaistulkinnan tulisi muuttua, jotta rikosrekisteriotteiden selvittämisprosessi saataisiin helpommaksi ja turvallisemmaksi kaikkien kannalta. Oman haasteensa työn kokoamiseen toi lähteiden ja oikeuskäytäntöjen vähyys rikosrekisteriotteiden osalta. Itse uudistetusta hankintalaista löytyy tietoa ja oikeuskäytäntöä. Työn vahvuutena oli asian ajankohtaisuus ja tuoreus.