Ikäihmisten palvelulinjan laadun kehittäminen Elämänpuun tietoja hyödyntämällä

Abstract

Tampereen strategian 2030 painopisteenä on, että hoivan ja hoidon lisäksi kotona asumista tuetaan tuomalla elämään sisältöä kulttuurin, virikkeiden, käsillä tekemisen, esteettisten elämysten ja ulkoilun avulla. Tampereen kaupungin Ikäihmisten palvelulinjan asiakkaiden ja asukkaiden käytössä on Elämänpuu -juliste, johon he kirjaavat itselleen tärkeitä ja merkityksellisiä asioita ja tapahtumia elämästään. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kehittää Tampereen kaupungin Ikäihmisten palvelulinjan laatua Elämänpuiden tietoja hyödyntämällä.

Opinnäytetyö toteutettiin sekä määrällisenä että laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto kerättiin valokuvaamalla 124 kappaletta kotihoito ja asumispalveluiden asiakkaiden ja asukkaiden täyttämiä Elämänpuita sekä haastattelemalla viittä vanhainkodin asukasta. Valokuvista saadut tiedot teemoiteltiin Elämänpuun aihealueiden mukaisesti hyödyntäen Excel -ohjelmaa. Haastatteluiden avoimista vastauksista otettiin suoria lainauksia työhön. Elämänpuiden tietojen ja haastatteluiden perusteella kotihoidon ja asumispalveluiden asiakkaat ja asukkaat pitivät tärkeinä ja merkityksellisinä asioina läheisiä, liikkumista, luontoa ja muistoja sekä ihan tavallisia asioita. Yhdessä oloa ja terveyttä sekä hyvää oloa toivotaan, halutaan ja siitä haaveillaan.

Opinnäytetyöhön kerätyt vastaukset vahvistavat, että tarvitaan Elämänpuiden kaltaista tietoa asiakkaiden ja asukkaille merkityksellisestä ja tärkeistä asioista, jotta voidaan suunnitella ja toteuttaa erilaista virike- ja kulttuuriohjelmaa heidän toiveidensa mukaan. Saaduilla tuloksilla voidaan antaa suuntaa myös arkipäivän hoito- ja toimintakäytäntöihin sekä virike- ja kulttuuritoiminnan suunnittelemiseen. Elämänpuun tietoja hyödyntämällä voidaan kehittää Ikäihmisten palvelulinjan laatua vastaamaan entistä enemmän asiakkaiden ja asukkaiden toiveita.

The purpose was to determine the quality of the Service Line for Senior Citizens by utilizing the information collected into the Trees of Life. Both qualitative and quantitative methods were applied in the study. The data were collected by means of photographing 124 Trees of Life that home care and housing services customers had filled out and by interviewing five residents living in an old people’s home. The findings of the Trees of Life were analyzed using Excel.

Based on the Trees of Life and the interviews the home care and housing services customers value their loved ones, mobility, nature, memories and just regular things. They wish for and dream about good health, well-being and being together. The results indicated that the Trees of Life confirm that this kind of knowledge about the issues that are meaningful and important to the customers is necessary for planning different recreational activities according to their wishes.

Overall, the study suggests that the Tree of Life can be used to give direction to the everyday nursing practices and to planning different daytime activities. The knowledge gained from the Trees of Life can be utilized for further developing the quality of the Service Line for Senior Citizens to better correspond to the wishes of the customers.