Museolaukkupalvelun pilotointi Virtain kaupungille

Abstract

Tämä opinnäytetyö selvittää Virtain kaupungin toimeksiantona museolaukun mahdollisuuksia, tarpeellisuutta ja hyödyllisyyttä sellaisten ihmisten parissa, joilla pääsy kulttuuritarjonnan äärelle on estynyt. Työssä tähdätään museolaukun käytön pilotointiin, jonka avulla saadaan todellinen palaute työn toimivuudesta. Työ on laadullinen tutkimus, jonka keskeisinä menetelminä käytettiin palvelumuotoilussa käytettäviä asiantuntijahaastatteluja sekä visualisointia. Menetelmillä pyrittiin selvittämään, miten museolaukkupalvelu voi mahdollistaa kulttuurista nauttimisen tasavertaisesti kaikille ja tuoda kulttuurista hyvinvointia arkipäiviinkin. Työssä haluttiin tutkia hypoteesia, jonka mukaan museolaukku hyödyttää käyttäjiään.

Työn konkreettisena tuloksena valmistettiin kaksi museolaukkua, joiden aiheena ovat I.K. Inhan valokuvat ja Killinkosken kylän historia. Laukut sisältävät aiheen pohjalta tehtyjä valokuvatuotteita: valokuvasuurennoksia, valokuvakirjoja ja palapelejä. Opinnäytetyössä tutkittiin, kuinka laukut voivat tuoda iloa ja kulttuurillisia elämyksiä käyttäjiensä arkeen. Tätä testattiin laukkujen pilotointitilanteessa vanhainkodissa ja väitteen todettiin pitävän paikkansa: asukkaat olivat kiinnostuneita niin laukkujen sisällöistä kuin niiden aiheistakin.

Kulttuurihyvinvointia tukeva lainattava museolaukkupalvelu takaa kaikille tasavertaisen mahdollisuuden nauttia kulttuurista. Se myös edesauttaa kulttuurillisten oikeuksien toteutumista, fyysisistä tai henkisistä rajoitteista huolimatta. Museolaukku tuo tapaamisiin ja erilaisiin palveluntarjoajien järjestämiin tuokioihin uudenlaisen ulottuvuuden ja tavan tutustua tämänlaiseen kulttuurimuotoon. Museolaukkupalvelua kannattaa kehittää yhä edelleen, sillä aiheita on lukematon määrä, esimerkkinä Suomen maatalous ennen ja nyt tai kylien sekä kaupungin osien historia. Laukku sisältöineen ja kohderyhmineen on niin muokkautuva, että siitä saadaan hyötyä kaikille.

This thesis was commissioned by the town of Virrat. It reports on the possibilities, needs and utilities of a museum bag amongst the people who are unable to attend cultural events. The work aims at piloting the full service of the museum bag. Piloting provides real feedback on how the museum bag works. The thesis was a qualitative study whose key methods were the use of expert interviews and visualization. These methods were used in the service design. The use of these methods aimed at finding out how the museum bag could allow cultural enjoyment equally to everyone and bring cultural well-being to the everyday life. The aim of the thesis was to examine the hypothesis on the benefits of the museum bag to its users.

Two museum bags were produced as a concrete result of the work. The subjects of these bags were I.K. Inha’s photographs and the history of the Killinkoski village. The bags include photo-based photographic products such as photo enlargements, photobooks and puzzles. The thesis investigated how bags can bring joy and cultural experiences to the lives of their users. This was tested by piloting the bags in a nursing home and the claim held true: the residents were interested in both the contents of the bag and the subjects.

These bags support cultural well-being and brings everybody an equal chance to enjoy culture. It also promotes the realization of cultural rights despite physical or mental limitations. The museum bag will bring a new dimension and a way of getting familiar with this kind of cultural form in gatherings and all sorts of occasions arranged by service providers. It will be worthwhile to keep developing the museum bags. There are innumerable topics to focus on, such as the agriculture of Finland then and now or the history of villages or districts. The bag with its contents and target groups is so adaptable that it can benefit everyone.