Hyvinvoiva henkilökunta - hyvinvoivat lapset : Työtyytyväisyyskysely pirkanmaalaisessa päiväkodissa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Pirkanmaalla sijaitsevan päiväkodin henkilökunnan työssä jaksamista, työn kuormittavuutta ja työyhteisön toimivuutta sekä tuoda näkyväksi työntekijöiden hyvinvoinnin vaikutusta lasten hyvinvointiin. Varhaiskasvatuksessa jokaisella lapsella on oikeus työntekijään, joka on kiinnostunut lapsen hyvinvoinnista. Työntekijän ja koko työyhteisön täytyy voida hyvin turvatakseen lapselle laadukasta kasvatusta. Opinnäytetyössä käytettiin sekä kvantitatiivista eli määrällistä että kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimus toteutettiin kirjallisena työtyytyväisyyskyselynä, jonka pohjana käytettiin päiväkodin aiemmin käyttämää työtyytyväisyyslomaketta. Henkilökunnalle järjestettiin myös työhyvinvointiin liittyvä toiminnallinen ilta, josta saatiin arvokasta tietoa tutkimukseen. Henkilökunnalle esiteltiin uusi ratkaisukeskeinen työskentelymenetelmä.

Tutkimuksessa tehdyn työtyytyväisyyskyselyn mukaan työhyvinvointi on pysynyt hyvin samalla tasolla edelliseen kyselyyn verrattuna. Kyselyssä nousi esiin työn voimavaroja tuottavia sekä kuormittavia ja hyvinvointia vähentäviä tekijöitä. Vastausten perusteella voimavaroiksi koettiin erityisesti omien tiimien toimivuus, mahdollisuudet hyödyntää omia vahvuuksia sekä työn kiinnostavuus ja haasteellisuus. Voimavarana nähtiin myös työtovereilta saatu tuki. Työn kuormittavina tekijöinä nähtiin työtilojen toimimattomuus ja huono ergonomia, johtamiseen, tiedonkulkuun ja tiedottamiseen liittyvät asiat sekä ristiriitojen ratkominen työyhteisössä.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että yleinen työtyytyväisyys koetaan melko neutraalina, ei selkeästi hyvänä tai huonona. Henkilökunnalla itsellään on ratkaisuja moniin työhön liittyviin haasteisiin, joilla työhyvinvointia voitaisiin lisätä. Tarvitaan vain uskallusta tuoda ratkaisuehdotuksia esiin ja siirtää niitä käytäntöön. Kehittämisehdotuksena on työtyytyväisyyskyselyjen tekeminen säännöllisesti sekä panostaminen kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin nykyistä enemmän. Jatkotutkimusehdotuksena on tutkia tarkemmin työhyvinvointiin vaikuttavia eri osa-alueita syventävillä kysymyksillä ja yksilöhaastatteluilla.

The purpose is to examine how personnel experiences their occupational wellbeing, what are the burdens of the job and functionality of the work community. And how this all affects the well-being of children. The data were collected through a questionnaire. The functional part of this thesis was the organized well-being evening for daycare employees.

Based on the results of the questionnaire the occupational wellbeing has stayed on the same level compared to the previous results. The greatest issues were solving conflicts, leadership, poor work postures, unfunctional work areas and interaction between colleagues. Based on the results for the resources employees experienced supporting work community, opportunities to influence one´s work, interest in the job and its challenges also the support of coworkers was found important.

The occupational well-being is experienced neither good nor bad. The personnel itself has the solutions to many work related challenges. They just need more courage to express themselves and bring the solutions in place. A development proposal is that in future the questionnaires should be answered regularly and the personnel’s wellbeing should be invested in. In addition, different areas of well-being at work could be studied through individual interviews.