Den nedsatta funktionsförmågans inverkan på livskvaliteten hos personer med minnesstörningar

Abstract

Antalet personer som insjuknar i minnesstörningar ökar progressivt i hela världen. Min-nesstörning är en framskridande sjukdom som leder till att funktionsförmågan försäm-ras. I mitt examensarbete har jag valt att ta reda på funktionsförmågans betydelse för livskvaliteten. Syftet är att ta reda på om det finns evidens för att en nedsatt funktions-förmåga leder till sämre livskvalitet hos personer med minnesstörningar. Detta examens-arbete är skrivet i samarbete med Hoitotyön tutkimussäätiö, Hotus. Examensarbetet är en litteraturstudie med en systematisk litteratursökning. Materialet kvalitetsgranskades med Crow Critical Appraisal Tool, CCAT. 10 artiklar valdes till studien. Artiklarna var av hög kvalitet. Studien skulle svara på frågeställningen ”finns det evidens på att ned-satt funktionsförmåga hos personer med minnesstörningar leder till sämre livskvalitet? ”- Syftet var också att jämföra funktionsförmågans betydelse för livskvaliteten då bedöm-ningen av livskvaliteten är gjord av personer med minnesstörningar och anhöriga eller vårdare. Den andra frågeställningen var ” finns det skillnader i bedömning av funktions-förmågans betydelse för livskvaliteten hos personer med minnesstörningar då bedöm-ningen är gjord av minnesjuka själva och anhöriga eller vårdare? ”. Som teoretisk refe-rensram användes Katie Erikssons teori om lidande. Enligt resultatet kan man dra slut-satsen att en nedsatt funktionsförmåga hos personer med minnesstörningar, leder till sämre livskvalitet. I sex artiklar gjordes en bedömning av livskvaliteten på basen av vårdpersonal eller anhörigas observationer och associationer. I fyra artiklar gjorde perso-ner med minnesstörning en bedömning över faktorer som påverkar livskvaliteten. I två av dessa ansågs det att en nedsatt funktionsförmåga inte försämrar livskvaliteten medan i två andra ansågs det att livskvaliteten försämras av en nedsatt funktionsförmåga.

The number of people suffering from dementia is constantly growing worldwide. Demen-tia is a progressive disorder which weakens functional capacity. In my thesis, I decided to find out the impact of impaired functional capacity in terms of quality of life. The aim is to find out whether there is evidence that impaired functional capacity weakens quality of life of people with dementia. The thesis is written in co-operation with Hoitotyön tutki-mussäätiö, Hotus. The method is a literature review. The quality assurance of the material has been carried out using the Crow Critical Appraisal Tool, CCAT method. The study includes 10 research reports. The studies were of high quality. The thesis should answer the question "Are there evidence that impaired functional capacity of people with demen-tia leads to impairment of quality of life?". The aim of this study was also to compare the importance of functional capacity for quality of life when evaluation of the quality of life is done by people with dementia and their family members or by nursing staff. The sec-ond question of the thesis was: "Is the significance of functional capacity for quality of life different when assessing the quality of life is done by people with dementia and their close relatives or the nursing staff?" Theoretical reference was based on Katie Eriksson's theory of suffering. According to the results, it can be concluded that impairment of func-tional capacity of people with dementia results in poorer quality of life. In six articles, the quality of life was assessed based on the findings of close relatives or nursing staff. In four articles, an assessment about quality of life was made by people with dementia. In two of these, it was considered that impaired performance did not impair quality of life, while in the other two it was considered that impaired performance reduced the quality of li

Muistisairaudesta kärsivien ihmisten määrä kasvaa jatkuvasti koko maailmassa. Muistihäi-riö on progressiivinen sairaus, joka heikentää toimintakykyä. Opinnäytetyössäni olen päättänyt selvittää toimintakyvyn merkityksen elämänlaadun kannalta. Tarkoituksena on selvittää, onko olemassa näyttöä siitä, että alentunut toimintakyky heikentää muistisai-raan ihmisen elämänlaatua. Opinnäytetyö on kirjoitettu yhteistyössä Hoitotyön tutkimus-säätiön kanssa, Hotus. Opinnäytetyö on kirjallisuuskatsaus. Aineiston laaduntarkastus on suoritettu Crow Critical Appraisal Tool, CCAT menetelmällä. Tutkielmassa olen käyttä-nyt 10 tutkimusraporttia. Tutkimukset olivat korkealaatuisia. Tutkielman tulisi vastata kysymykseen "Onko olemassa näyttöä siitä, että muistihäiriöiden heikentynyt toiminta-kyky johtaa elämänlaadun heikkenemiseen? "- Tarkoituksena oli myös verrata toiminta-kyvyn merkitys elämänlaadun kannalta, kun elämänlaadun arviointi on tehty muistisai-raan toimesta sekä läheisten ja hoitohenkilökunnan toimesta. Tutkielman toinen kysymys oli, "Onko toimintakyvyn merkitys elämänlaadun kannalta eri, kun arviointi elämänlaa-dusta on tehty muistisairaan itsensä toimesta sekä läheisten tai hoitohenkilökunnan? ". Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin Katie Erikssonin teoriaa kärsimyksestä. Tulosten mukaan voidaan päätellä, että muistisairaiden toimintakyvyn heikkeneminen johtaa hei-kompaan elämänlaatuun. Kuudessa artikkelissa elämänlaatu arvioitiin muistisairaan lä-heisten tai hoitohenkilökunnan havaintojen perusteella. Neljässä artikkelissa muistisairaat arvioivat itse elämänlaatuun liittyviä tekijöitä. Kahdessa näistä katsottiin, että heikenty-nyt toiminta ei heikentänyt elämänlaatua, kun taas kahdessa muussa katsottiin, että hei-kentynyt toimintakyky heikensi elämänlaatua.