Palveluyrityksen brändi-identiteetin ja imagon vastaavuus : Case: Peurunka
Hagman, Emilia (2018)
Hagman, Emilia
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018111116935
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018111116935
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vastaako Peurungan imago sen brändi-identiteettiä. Imagoa tutkittiin kuluttajien näkökulmasta. Tutkimuksen toimeksiantaja, Peurunka on palvelualan yritys, joka tarjoaa laajan valikoiman hyvinvoinnin palveluita mukaan lukien kylpylä- ja kuntoutuspalvelut.
Teoreettinen viitekehys muodostui käsitteiden palvelu, brändi, brändi-identiteetti ja imago määrittelystä. Tutkimuksessa käytettiin sekä kvalitatiivista, että kvantitatiivista tutkimus-otetta. Tutkimuksen kvalitatiivisessa osiossa selvitettiin, millainen on Peurungan brändi-identiteetti haastattelemalla Peurungan markkinointijohtajaa. Tutkimuksen kvantitatiivisessa osiossa tutkittiin, millaiseksi Peurungan digitaalisten markkinointikanavien seuraajat kokivat imagon. Aineistonkeruuseen käytettiin verkkokyselyä.
Tuloksista selvisi, että imago oli pääosin lähellä brändi-identiteettiä. Peurungan arvot, missio ja visio olivat osa brändi-identiteettiä sekä imagoa. Lisäksi brändin ydinidentiteetti tuli vahvasti esiin imagossa. Kuitenkin joidenkin brändi-identiteetin ja imagon osien välillä oli eroja. Etenkin vastaukset eri taustamuuttujien välillä vaihtelivat joissain tapauksissa. Peurungan brändi-identiteetti ei ollut aikaisemmin kirjallisessa muodossa, eikä se ollut alaisten tiedossa.
Tulosten mukaan syy siihen, miksi imago ei kuitenkaan vastaa täysin brändi-identiteettiä, saattaa hyvinkin johtua siitä, ettei brändi-identiteettiä ollut saatettu koko henkilökunnan tietoon. Ulkoinen markkinointi ei ole välttämättä tavoittanut haluttuja kohderyhmiä ja antanut oikeaa viestiä. Myös itse palvelukokemus on saattanut vaikuttaa väärällä tavalla imagoon, koska asiakaspalvelijat eivät ole tienneet, millaista viestiä asiakkaille halutaan lähettää.
Teoreettinen viitekehys muodostui käsitteiden palvelu, brändi, brändi-identiteetti ja imago määrittelystä. Tutkimuksessa käytettiin sekä kvalitatiivista, että kvantitatiivista tutkimus-otetta. Tutkimuksen kvalitatiivisessa osiossa selvitettiin, millainen on Peurungan brändi-identiteetti haastattelemalla Peurungan markkinointijohtajaa. Tutkimuksen kvantitatiivisessa osiossa tutkittiin, millaiseksi Peurungan digitaalisten markkinointikanavien seuraajat kokivat imagon. Aineistonkeruuseen käytettiin verkkokyselyä.
Tuloksista selvisi, että imago oli pääosin lähellä brändi-identiteettiä. Peurungan arvot, missio ja visio olivat osa brändi-identiteettiä sekä imagoa. Lisäksi brändin ydinidentiteetti tuli vahvasti esiin imagossa. Kuitenkin joidenkin brändi-identiteetin ja imagon osien välillä oli eroja. Etenkin vastaukset eri taustamuuttujien välillä vaihtelivat joissain tapauksissa. Peurungan brändi-identiteetti ei ollut aikaisemmin kirjallisessa muodossa, eikä se ollut alaisten tiedossa.
Tulosten mukaan syy siihen, miksi imago ei kuitenkaan vastaa täysin brändi-identiteettiä, saattaa hyvinkin johtua siitä, ettei brändi-identiteettiä ollut saatettu koko henkilökunnan tietoon. Ulkoinen markkinointi ei ole välttämättä tavoittanut haluttuja kohderyhmiä ja antanut oikeaa viestiä. Myös itse palvelukokemus on saattanut vaikuttaa väärällä tavalla imagoon, koska asiakaspalvelijat eivät ole tienneet, millaista viestiä asiakkaille halutaan lähettää.