Itsensä johtaminen luovan työyhteisön voimavaraksi
Isohella, Matilda (2018)
Isohella, Matilda
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018111217017
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018111217017
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön aihe syntyi toiveesta löytää vastaus kysymykseen, kuinka työyhteisöä johdetaan niin, että luovuuden kapasiteetti saadaan käyttöön. Kun luovuutta mahdollistetaan, kasvaa ihmisten kokonaisvaltainen hyvinvointi sekä työyhteisöissä että luovien lopputulosten käyttäjinä.
Teoriaosuudessa käsiteltiin muuttuvan työelämän nykytilannetta ja visioita sekä sen myötä tarvittavia johtamistapojen muutoksia. Työyhteisöt monimuotoistuvat ja älyteknologian käyttö lisääntyy. Näiden muutosten myötä tulevaisuuden työelämässä korostuvat tunnetaitojen ja luovuuden johtamisen taidot. Teoriaosuudessa perehdyttiin luovuuteen ja itsensä johtamiseen sekä siihen, millainen merkitys on motivaatiolla ja työyhteisön psykologisella turvallisuudella.
Empiirisen osion laadullinen tutkimus toteutettiin teemahaastattelujen avulla. Haastatteluilla saatiin kerättyä kokemusaineistoa perinteisinä pidettyjen luovien alojen esimiehiltä ja työntekijöiltä. Näiden kokemusten ja teoriapohjan avulla selvitettiin, millaiset toimintatavat ruokkivat luovuutta ja mitkä hankaloittavat sitä. Tutkimuksessa nousi esiin, että luovalle työyhteisölle on tärkeää psykologisesti turvallinen ilmapiiri ja yhteiset unelmat, joita edesauttaa sekä esimiehen että työntekijöiden itsensä johtamisen taidot. Työn johdolla säilyy silti vastuu työyhteisön tavoitteiden asettamisesta ja niiden toteutumisesta.
Oppimalla tuntemaan itseään ja omia toimintatapojaan, ihminen pystyy paremmin ymmärtämään myös muita. Toimivaan vuorovaikutukseen panostamalla eriäviä näkökulmia pystytään hyödyntämään ja luomaan yhdessä uutta - tuottamaan luovaa työtä.
Opinnäytetyön loppupuolelta löytyy konkreettisia työkaluja työyhteisön luovuuden johtamiseen. Näiden työkalujen avulla tutkimusaineiston analyysin tulokset voidaan viedä käytäntöön monipuolisesti, eri toimialojen työyhteisöissä. Luovuuden avulla edistetään sekä hyvin-vointia että taloudellista tuottavuutta.
Teoriaosuudessa käsiteltiin muuttuvan työelämän nykytilannetta ja visioita sekä sen myötä tarvittavia johtamistapojen muutoksia. Työyhteisöt monimuotoistuvat ja älyteknologian käyttö lisääntyy. Näiden muutosten myötä tulevaisuuden työelämässä korostuvat tunnetaitojen ja luovuuden johtamisen taidot. Teoriaosuudessa perehdyttiin luovuuteen ja itsensä johtamiseen sekä siihen, millainen merkitys on motivaatiolla ja työyhteisön psykologisella turvallisuudella.
Empiirisen osion laadullinen tutkimus toteutettiin teemahaastattelujen avulla. Haastatteluilla saatiin kerättyä kokemusaineistoa perinteisinä pidettyjen luovien alojen esimiehiltä ja työntekijöiltä. Näiden kokemusten ja teoriapohjan avulla selvitettiin, millaiset toimintatavat ruokkivat luovuutta ja mitkä hankaloittavat sitä. Tutkimuksessa nousi esiin, että luovalle työyhteisölle on tärkeää psykologisesti turvallinen ilmapiiri ja yhteiset unelmat, joita edesauttaa sekä esimiehen että työntekijöiden itsensä johtamisen taidot. Työn johdolla säilyy silti vastuu työyhteisön tavoitteiden asettamisesta ja niiden toteutumisesta.
Oppimalla tuntemaan itseään ja omia toimintatapojaan, ihminen pystyy paremmin ymmärtämään myös muita. Toimivaan vuorovaikutukseen panostamalla eriäviä näkökulmia pystytään hyödyntämään ja luomaan yhdessä uutta - tuottamaan luovaa työtä.
Opinnäytetyön loppupuolelta löytyy konkreettisia työkaluja työyhteisön luovuuden johtamiseen. Näiden työkalujen avulla tutkimusaineiston analyysin tulokset voidaan viedä käytäntöön monipuolisesti, eri toimialojen työyhteisöissä. Luovuuden avulla edistetään sekä hyvin-vointia että taloudellista tuottavuutta.