SAMK:n Porin kampuksen lämmityksen säädön toiminnan arviointi
Saarivirta, Tomi (2018)
Saarivirta, Tomi
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018111217036
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018111217036
Tiivistelmä
Satakunnan ammattikorkeakoulu muutti yhdistäen Porissa opiskelevat yhteen, moderniin kampukseen. Kampus on valmistunut vuonna 2017 ja sen yhteydessä käytetään käytännöllisesti katsoen koko rakennuksen alueella automaattisesti säätyvää lämmitysjärjestelmää.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli perehtyä tilojen lämmityksen toimintaan ja suorittaa järjestelmän toiminnan arviointia perustuen vertailevaan mittaukseen. Tarkasteltavaksi mittaussuureeksi valittiin sisäilman lämpötilan lisäksi myöskin sisäilman hiilidioksidin pitoisuus, sillä tiloja lämmitetään osittain tai kokonaan koneellisen ilmanvaihdon tuloilman puhaltimien avulla. Tällöin kyseisien tilojen, myöskin muidenkin tilojen sisäilman hiilidioksidin pitoisuus toimi osaltaan myös käsiteltävän automaatiojärjestelmän toiminnan tarkastelussa apukeinona. Lisäksi uudessa rakennuksessa sisäilman laadun tulisi muutoinkin olla hyvällä tasolla.
Vertailevaa mittausta suoritettiin viikkojen 16 ja 17 ajan kolmessa eri luokkatilassa, jotka sijaitsivat eri puolilla koulurakennusta. Tällä tavoin voitiin saavuttaa mahdollisimman laaja kuva koulurakennuksen sisällä vallitsevista lämpötiloista ja myöskin sisäilman hiilidioksidin pitoisuudesta. Mittalaitteina käytettiin Wirepas: n langattomia mittalaitteita, joilla mitattiin valittujen tilojen lämpötilaa ja CO2 – pitoisuutta viikon ajan kerrallaan. Näiden mittalaitteiden keräämiä mittaustuloksia verrattiin koulurakennuksen kiinteistöhallinnan järjestelmän keräämiin mittaustuloksiin, jolloin voitiin selvittää mittausjärjestelmän toimintaa ja luotettavuutta.
Lopputuloksien perusteella voitiin tarpeen niin vaatiessa ehdottaa mahdollisia toimenpiteitä koskien koulurakennuksen lämmitysjärjestelmää.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli perehtyä tilojen lämmityksen toimintaan ja suorittaa järjestelmän toiminnan arviointia perustuen vertailevaan mittaukseen. Tarkasteltavaksi mittaussuureeksi valittiin sisäilman lämpötilan lisäksi myöskin sisäilman hiilidioksidin pitoisuus, sillä tiloja lämmitetään osittain tai kokonaan koneellisen ilmanvaihdon tuloilman puhaltimien avulla. Tällöin kyseisien tilojen, myöskin muidenkin tilojen sisäilman hiilidioksidin pitoisuus toimi osaltaan myös käsiteltävän automaatiojärjestelmän toiminnan tarkastelussa apukeinona. Lisäksi uudessa rakennuksessa sisäilman laadun tulisi muutoinkin olla hyvällä tasolla.
Vertailevaa mittausta suoritettiin viikkojen 16 ja 17 ajan kolmessa eri luokkatilassa, jotka sijaitsivat eri puolilla koulurakennusta. Tällä tavoin voitiin saavuttaa mahdollisimman laaja kuva koulurakennuksen sisällä vallitsevista lämpötiloista ja myöskin sisäilman hiilidioksidin pitoisuudesta. Mittalaitteina käytettiin Wirepas: n langattomia mittalaitteita, joilla mitattiin valittujen tilojen lämpötilaa ja CO2 – pitoisuutta viikon ajan kerrallaan. Näiden mittalaitteiden keräämiä mittaustuloksia verrattiin koulurakennuksen kiinteistöhallinnan järjestelmän keräämiin mittaustuloksiin, jolloin voitiin selvittää mittausjärjestelmän toimintaa ja luotettavuutta.
Lopputuloksien perusteella voitiin tarpeen niin vaatiessa ehdottaa mahdollisia toimenpiteitä koskien koulurakennuksen lämmitysjärjestelmää.