Paikkatiedon hyödyntäminen kuntien ympäristöhallinnossa

Abstract

Tässä tutkimuksessa selvitettiin kuntien ja kuntayhtymien ympäristöhallintojen paikkatiedonkäytön laatua ja laajuutta vuosina 2013-2017. Tutkimusaineistona on kuntien ympäristöhallinnoille suunnattu kysely. Saatua aineistoa täydennettiin lisäksi Tilastokeskukselta saadulla aineistolla. Tutkimuksessa tarkasteltiin 108 Manner-Suomen 296 kunnasta. Vastausprosentti oli 37%.

Kuntien ympäristöhallintojen menot kasvoivat suhteessa kunnan väkilukuun ja ympäristöhallinnon viranhaltijoiden tekemiin henkilötyövuosiin nähden. Kuntien maapinta-alan kasvu ei kuitenkaan vastaavasti kasvattanut käytettävissä olevien resurssien määrää. Ympäristöhallinto teki suhteellisesti yhtä paljon henkilötyövuosia asukasta kohden kunnan väkiluvusta riippumatta. Yleisin kunnissa käytetty paikkatieto-ohjelma oli Pitney Bowes Software MapInfo, jota käytti 41%. Kuntien paikkatiedon tuottaminen ja niiden tarjoaminen verkossa olivat vahvasti kytköksissä toisiinsa. Toisaalta 58 kuntaa (61%) ei tuottanut paikkatietoaineistoja ollenkaan.

Tulokset osoittivat, että kuntien ympäristöviranhaltijat käyttävät paikkatieto-ohjelmia hyvin epätyypillisesti niiden käyttötarkoitukseensa nähden. Ohjelmia käytetään paperikartan tavoin lähinnä etäisyyksien ja sijaintien hahmottamiseen. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että syy tähän voisi olla se, että viranhaltijoilta puuttuu paikkatietojärjestelmien monipuoliseen käyttöön tarvittava peruskoulutus korkeakouluista sekä jatkokoulutus kunnilta. Paikkatieto-osaamista ei lisäksi vaadita viranhaltijoiden pätevyysehdoissa.

I denna studie undersöker jag användningen av GIS i finsk kommunal miljöförvaltningen mellan 2013 och 2017. Huvuddata som används i studien är ett frågeformulär skickat till miljökommunala förvaltningar. Utöver detta utnyttjades också uppgifter från Statistikcentralen. Av de 296 kommuner som finns på fastlandet Finland studerades 108. Svarsfrekvens var 37 %.

Kommunala miljöförvaltningens budget växte större, eftersom befolkningens storlek och mängden administrationsmånader också ökade. Det fanns ingen statistisk korrelation mellan mängden resurser och storleken på kommunens landområde. Det var lika många administrationsmånader mellan kommunerna oavsett den absoluta befolkningsstorleken i en kommun. Den vanligaste GIS-programvaran som användes i kommunerna var MapInfo av Pitney Bowes Software (41 %). De kommuner som skapade och utvecklade egna GIS-data var mer benägna att distribuera dessa data online. 58 kommuner (61 %) producerade dock inte alls GIS-data.

Resultaten visar att kommunala administratörer använder GIS-programvaran väldigt atypiskt i förhållande till den avsedda användningsformen. Programvaran används mest för att mäta avstånd och uppleva platser. Den främsta orsaken till detta beror på att administratörer saknar förståelse och utbildning i nämnda programvara samt förskoleutbildning som erbjuds av kommunerna. Det finns inga behörighetskrav relaterade till GIS när man anställer kommunala administratörer.

In this study I investigate the utilisation of GIS in Finnish environmental municipality administration between 2013 and 2017. The main data used in the study is a questionnaire sent to environmental municipality administrations. In addition to this, data obtained from Statistics Finland was utilised as well. Out of the 296 municipalities located in the Mainland Finland, 108 were studied. The response rate was 37 %.

The environmental municipality administration budget grew larger as the population size and the amount of administration man-years also grew larger. There was no statistical correlation between the amount of resources and the size of the land area of the municipality. There were equal number of administration man-years per inhabitant between the municipalities regardless of the absolute population size in a municipality. The most common GIS software used in the municipalities was MapInfo by Pitney Bowes Software (41 %). Those municipalities which created and developed own GIS data were more likely to distribute these data online. However, 58 municipalities (61 %) did not produce GIS data at all.

The results show that environmental municipality administrators use GIS software very atypically in relation of the intended style of use. The software is mostly utilised in order to measure distances and perceive locations. The main reason for this is due to the fact that administrators lack of understanding and training in said software as well as advance training offered by the municipalities. There are no eligibility requirements related to GIS when hiring environmental municipality administrators.