Yrittäjäksi kasvu Hatanpään kartanokahvila Kuiskeessa
Kemppainen, Mari (2018)
Kemppainen, Mari
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018111517243
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018111517243
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia yrittäjäksi kasvua opiskelijanäkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää, miten restonomin opinnot tukivat yrittäjyyteen oppimista ja miten yrittäjäksi kehityttiin restonomin oppimisympäristössä. Tutkimuksen tuloksena syntyi kuvaus yrittäjäksi kasvamisesta. Tutkimusongelmana oli, miten restonomin opinnot tukivat yrittäjäksi kasvua. Tutkimuskysymyksiä oli kolme: Minkälaisia ominaisuuksia yrittäjällä pitää olla? Miten restonomiopinnot tukevat yrittäjyyttä? Mitä valmiuksia yrittäjyyteen restonomiopinnot antoivat? Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jonka lähestymistapana oli etnografia. Tutkimuksen kohteena oli opiskelijoiden perustama yritys, Hatanpään kartanokahvila Kuiske. Tämän opinnäytetyön tekijä oli yksi Kuiskeen yrittäjistä ja myös työn toimeksiantaja. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelminä käytettiin osallistuvaa havainnointia, kenttämuistiinpanoja sekä yrittäjäkollegojen teemahaastatteluja. Haastattelut toteutettiin alkusyksystä 2018.
Tuloksista kävi ilmi, että yrittäjyysintentioihin vaikutti eniten sattuma, kun opiskelijoille annettiin mahdollisuus kokeilla yrittäjyyttä. Yrittäjyyden päätökseen ja yrittäjäksi kasvamisen prosessiin vaikuttivat myös luonteenpiirteet sekä tausta- ja tilannetekijät. Yrittäjyyden isoimmaksi haasteeksi koettiin henkiset haasteet. Opiskelijat näkivät itsessään paljon yrittäjältä vaadittavia ominaisuuksia, kuten oma-aloitteisuutta, rohkeutta ja aitoa kiinnostusta omaan työhön. Restonomin oppimisympäristö antoi myös mahdollisuuden näiden ominaisuuksien oppimiseen. Oppimisympäristöjä muodostui kolme: fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö, jotka osaltaan auttoivat yrittäjäksi kasvun prosessissa.
Haastatteluissa selvisi, että restonomin opintojen aikana opittiin yrittäjyydessä tarvittavia sekä koulutustavoitteisiin kuuluvia esimies- ja johtamistaitoja, mutta oppiminen jäi pintapuoliseksi. Jatkossa olisi hyvä kiinnittää enemmän huomiota yrittämisen mahdollisuuksien tarjoamiseen ja yrittäjyyskasvatuksen laatuun, jotta kynnys yrittäjäksi lähtemiseen ei olisi niin suuri. Opiskelijoiden asenteet yrittäjyydestä olivat muuttuneet positiivisesti eikä kukaan pitänyt mahdottomana ajatuksena perustaa oma yritys tulevaisuudessa. Tutkimuksen tuloksista hyötyvät erityisesti yrittäjyydestä kiinnostuneet opiskelijat sekä palveluliiketoiminnan koulutuksen opettajat.
Tuloksista kävi ilmi, että yrittäjyysintentioihin vaikutti eniten sattuma, kun opiskelijoille annettiin mahdollisuus kokeilla yrittäjyyttä. Yrittäjyyden päätökseen ja yrittäjäksi kasvamisen prosessiin vaikuttivat myös luonteenpiirteet sekä tausta- ja tilannetekijät. Yrittäjyyden isoimmaksi haasteeksi koettiin henkiset haasteet. Opiskelijat näkivät itsessään paljon yrittäjältä vaadittavia ominaisuuksia, kuten oma-aloitteisuutta, rohkeutta ja aitoa kiinnostusta omaan työhön. Restonomin oppimisympäristö antoi myös mahdollisuuden näiden ominaisuuksien oppimiseen. Oppimisympäristöjä muodostui kolme: fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö, jotka osaltaan auttoivat yrittäjäksi kasvun prosessissa.
Haastatteluissa selvisi, että restonomin opintojen aikana opittiin yrittäjyydessä tarvittavia sekä koulutustavoitteisiin kuuluvia esimies- ja johtamistaitoja, mutta oppiminen jäi pintapuoliseksi. Jatkossa olisi hyvä kiinnittää enemmän huomiota yrittämisen mahdollisuuksien tarjoamiseen ja yrittäjyyskasvatuksen laatuun, jotta kynnys yrittäjäksi lähtemiseen ei olisi niin suuri. Opiskelijoiden asenteet yrittäjyydestä olivat muuttuneet positiivisesti eikä kukaan pitänyt mahdottomana ajatuksena perustaa oma yritys tulevaisuudessa. Tutkimuksen tuloksista hyötyvät erityisesti yrittäjyydestä kiinnostuneet opiskelijat sekä palveluliiketoiminnan koulutuksen opettajat.