Ikäihmisten perhehoidon järjestäminen alueellisella yhteistyöllä
Haverinen, Maarit (2018)
Haverinen, Maarit
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018111917510
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018111917510
Tiivistelmä
Kehittämistehtävässä käynnistettiin Etelä-Satakunnan viiden kunnan yhteistyöllä ikäihmisten perhehoito isäntäkuntamallilla. Eura isäntäkuntana aloitti ikäihmisten perhehoitotoiminnan vuonna 2014 ja muut yhteistyökunnat liittyivät yhteistyöalueeseen 2015 alkaen. Kehittämistehtävän käsittelemä ajanjakso päättyi vuoden 2016 loppuun, jonka jälkeen toiminta on alueella vakiintunut.
Lähtötilanteessa yhteistyöalueella ei ollut lainkaan ikäihmisten perhehoitoa. Niin sanottuja välimuotoisia malleja kaivattiin tuomaan lisää vaihtoehtoja ikääntyvien henkilöiden palvelujen tarpeeseen. Euran kunnalla toiminnan käynnistäjänä oli toive saavuttaa valtakunnallinen suositus niin, että yli 75-vuotiaista korkeintaan 7 % olisi tehostetun palveluasumisen piirissä.
Yhteistyön organisointi rakennettiin kunnista kootun ohjausryhmän kokoontumisessa, johon osallistui alueen vanhustyön johtajia ja päälliköitä. Tärkeänä toimenpiteenä oli tuottaa alueen yhteinen ikäihmisten perhehoidon toimintaohje, jonka hyväksymällä kunnat sitoutuivat yhtenäisiin toimintakäytäntöihin. Isäntäkunta nimesi alueelle yhteisen perhehoidon koordinaattorin ja kukin kunta nimesi omasta henkilöstöstään kuntavastaavan hänen työparikseen kuntakohtaisissa käytänteissä ja asiakasohjauksessa.
Kehittämisprosessin olennaisia etenemisen askelia olivat tiedottaminen, perhehoitajien rekrytointi ja valmennus, perhehoidon palveluohjaus, perhehoitolain ja toimeksiantosopimuksen määrittelemä perhehoitajan asema ja sen tuomat molemminpuoliset velvoitteet sekä perhehoitajien tuki.
Kehittämistyön tuloksena vuoden 2016 lopussa yhteistyöalueella toimi toistakymmentä ikäihmisten perhekotia, joissa oli noin kolmekymmentä pitkäaikaista asiakasta sekä lisäksi lyhytaikaista ja osavuorokautista perhehoitoa siten, että yhteensä koko vuonna toteutui kymmenentuhatta hoitopäivää. Yksittäisenä kuntana Eura pääsi tavoitteeseensa, joka on tuloksissa erikseen nostettu esille.
Asiakaskyselyllä selvitettiin perhehoitoa käyttäneiden ikäihmisten ja heidän omaistensa mielipiteitä perhehoidon toteutumisesta eri osa-alueilla: perhehoitopaikan saaminen, asuminen perhekodissa, perhekodin arki, yhteydenpito ja vierailut, ikäihmisen toimintakyvyn ylläpitäminen, ikäihmisen terveyden- ja sairaanhoito sekä perhehoitajan vapaan sijaisjärjestelyt. Kysely lähetettiin 52:lle perhehoitoa käyttäneen asiakkaan omaiselle. Vastauksia palautui 30, joten vastausprosentti oli 58 %. Osa-alueet arvioitiin Likert-asteikolla 1–5. Arviointi oli muilta osin hyvä (ka 4,02–4,34), mutta sijaisjärjestelyjen osalta tyydyttävä (ka 3,42).
Lähtötilanteessa yhteistyöalueella ei ollut lainkaan ikäihmisten perhehoitoa. Niin sanottuja välimuotoisia malleja kaivattiin tuomaan lisää vaihtoehtoja ikääntyvien henkilöiden palvelujen tarpeeseen. Euran kunnalla toiminnan käynnistäjänä oli toive saavuttaa valtakunnallinen suositus niin, että yli 75-vuotiaista korkeintaan 7 % olisi tehostetun palveluasumisen piirissä.
Yhteistyön organisointi rakennettiin kunnista kootun ohjausryhmän kokoontumisessa, johon osallistui alueen vanhustyön johtajia ja päälliköitä. Tärkeänä toimenpiteenä oli tuottaa alueen yhteinen ikäihmisten perhehoidon toimintaohje, jonka hyväksymällä kunnat sitoutuivat yhtenäisiin toimintakäytäntöihin. Isäntäkunta nimesi alueelle yhteisen perhehoidon koordinaattorin ja kukin kunta nimesi omasta henkilöstöstään kuntavastaavan hänen työparikseen kuntakohtaisissa käytänteissä ja asiakasohjauksessa.
Kehittämisprosessin olennaisia etenemisen askelia olivat tiedottaminen, perhehoitajien rekrytointi ja valmennus, perhehoidon palveluohjaus, perhehoitolain ja toimeksiantosopimuksen määrittelemä perhehoitajan asema ja sen tuomat molemminpuoliset velvoitteet sekä perhehoitajien tuki.
Kehittämistyön tuloksena vuoden 2016 lopussa yhteistyöalueella toimi toistakymmentä ikäihmisten perhekotia, joissa oli noin kolmekymmentä pitkäaikaista asiakasta sekä lisäksi lyhytaikaista ja osavuorokautista perhehoitoa siten, että yhteensä koko vuonna toteutui kymmenentuhatta hoitopäivää. Yksittäisenä kuntana Eura pääsi tavoitteeseensa, joka on tuloksissa erikseen nostettu esille.
Asiakaskyselyllä selvitettiin perhehoitoa käyttäneiden ikäihmisten ja heidän omaistensa mielipiteitä perhehoidon toteutumisesta eri osa-alueilla: perhehoitopaikan saaminen, asuminen perhekodissa, perhekodin arki, yhteydenpito ja vierailut, ikäihmisen toimintakyvyn ylläpitäminen, ikäihmisen terveyden- ja sairaanhoito sekä perhehoitajan vapaan sijaisjärjestelyt. Kysely lähetettiin 52:lle perhehoitoa käyttäneen asiakkaan omaiselle. Vastauksia palautui 30, joten vastausprosentti oli 58 %. Osa-alueet arvioitiin Likert-asteikolla 1–5. Arviointi oli muilta osin hyvä (ka 4,02–4,34), mutta sijaisjärjestelyjen osalta tyydyttävä (ka 3,42).