Yrittäjä-äitien tuen tarpeen kartoitus : Case: Tampereen Seudun Yrittäjänaiset ry

Abstract

Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana oli Tampereen Seudun Yrittäjänaiset ry, joka edistää naisten yrittäjyyttä ja valvoo yrittäjänaisten etuja Tampereen seudulla. Tämä opinnäytetyö syntyi yhdistyksen havaitseman tarpeen seurauksena. Tarpeesta muotoutui opinnäytetyön tavoite, mikä oli selvittää, miten yhdistys voisi paremmin palvella jäseninään olevia yrittäjä-äitejä.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa yrittäjä-äitien arjen haasteita sekä selvittää, millaisia tukimuotoja yhteiskunta tarjoaa perheiden tueksi. Lisäksi tarkoituksena on saada palautetta yhdistyksen palveluiden toimivuudesta. Näiden saatujen tietojen pohjalta luodaan kehitysehdotuksia, joita yhdistys voi hyödyntää kehittäessään palvelutarjontaansa asiakaslähtöisesti. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin haastattelua.

Tutkimustulokset osoittivat, että yrittäjä-äidit kokivat haasteelliseksi saada tietoa yhteiskunnan tukimuodoista, sekä niiden käyttömahdollisuuksista. Lisäksi yrittäjä-äidit kaipasivat yhteisöllisyyttä, kuten omaa verkostoa yrittäjä-äideille, missä voitaisiin keskustella ja jakaa kokemuksia. Myös yhdistyksen toiminnasta saatiin palautetta. Yrittä-jä-äidit kaipasivat yhdistyksen toimintaan lapsimyönteisyyttä sekä pienten lasten äitien huomiointia tapahtumajärjestämisessä.

Johtopäätöksenä yhdistys voisi toimia tiedonvälittäjänä kooten yrittäjä-äideille tietopaketin yhteiskunnan tarjoamista tukimuodoista sekä niiden hyödyntämismahdolli-suuksista. Tietopaketti voisi olla saatavilla yhdistyksen verkkosivuilla ja siihen voitaisiin sisällyttää myös asiantuntijoiden kommentteja tai yrittäjä-äitien kokemuksia. Tiedon jakamista helpottaakseen ja yhteisöllisyyttä edistääkseen yhdistys voisi luoda yrittäjä-äideille oman kanavan verkostoitua, esimerkiksi Facebook-ryhmän muodossa. Lisäksi yhdistys voisi järjestää tapahtumia iltatapahtumien lisäksi myös päiväaikaan, minkä yrittäjä-äidit kokivat mielekkäämmäksi vaihtoehdoksi perheen yhteisen ajan säilyttämiseksi. Lapsimyönteisyys tulisi ilmaista jo tapahtumakutsussa, jotta äidit kokisivat olonsa tervetulleeksi myös lapsen kanssa, mikäli osallistuminen sitä edellyttää.

This thesis was commissioned by Tampereen Seudun Yrittäjänaiset ry, which is an association promoting women's entrepreneurship and safeguarding the interests of entrepreneurial women in the Tampere region. This thesis arose from the need experienced by the association. The objective was set to meet the need. The objective was to find out how the association could better serve its members who are entrepreneurial mothers.

The purpose of the thesis was to scan the challenges of the entrepreneurial mothers’ everyday life and to find out what forms of support society provides to support families. In addition, the aim was to get feedback on the functionality of the association’s services. This information will be used to create development proposals that the association can use to develop their services in a customer-oriented way. The thesis was implemented as a qualitative study and the research method was an interview.

The results showed that the entrepreneur mothers found it challenging to acquire information on the forms of support provided by the society, and how to benefit from the social support as an entrepreneur. In addition, entrepreneur mothers longed for communality, such as a network of entrepreneur mothers, where they could discuss and share experiences. Feedback on the association's activities was also received. Entrepreneur mothers longed for child-friendliness in planning the events or other activities for the members.

As a conclusion, the association could act as an information supplier gathering information on the forms of support provided by the society and the different opportunities to benefit from them. The information package could be available on the association's website and could include expert comments or entrepreneurial mothers' experiences. To facilitate the sharing of information and to promote communality, the association could create a network of its own for entrepreneur mothers, for example a Facebook group. In addition, the association could arrange events also in the daytime and not only in the evenings, which the entrepreneur mothers found a more meaningful alternative in order to secure the common time of the family. Child-friendliness should be expressed already in the invitation to the events, so that the mothers would also feel welcome to come with the child if the participation requires it.