Digitaalisen palvelun käytettävyys hammashoidossa : case-tutkimus

Abstract

Digitaaliset palvelut ovat arkipäiväistyneet ja tähän on syytä myös hammashoidossa kiinnittää huomiota. Tämän opinnäytetyön tutkimuksellisen osion tarkoituksena oli selvittää, soveltuuko uusi digitaalinen palvelu osaksi hammashoidon palvelukokonaisuutta. Tavoitteena oli myös saada selville hammaslääkäreiden ja suuhygienistien digiosaamistaidot sekä digimyönteisyys. Organisaatio on luonut asiakkaille digitaalisen hammashoidonpalvelun. Tarkoituksena oli tuottaa organisaatiolle tietoa, jolla lisätään uuden digitaalisen palvelun käytettävyyttä. Opinnäytetyö tuli toimeksiantona hammashoidonpalveluiden tuottajalta, joka kehittää digitaalisia palveluita, niiden käyttöönottoa sekä asiointia verkossa.

Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja kyselyä. Haastateltavina toimivat organisaation viisi (n=5) suuhygienistiä ja hammaslääkäriä. Kyselyyn vastasi kahdeksankymmentä (n=80) suuhygienistiä ja hammaslääkäriä. Teemahaastattelun analyysimenetelmänä käytettiin sisällönerittelyä. Kyselyaineisto analysoitiin tilastollisesti Webropol raportointi ohjelmalla sekä sisällönanalyysiä hyödyntäen.

Digitaalisuus rajattiin terveydenhoidon digitaalisiin asiakaspalveluihin sekä suuhygienistien ja hammaslääkäreiden osaamiseen digipalveluiden käyttäjinä. Digitaalista asiakaspalvelua on käsitelty paljon aiemmissa tutkimuksissa, intresseissä on kuitenkin ollut suurimmaksi osaksi digitaaliset asiakaskokemukset, eikä niinkään hoitohenkilökunnan osaaminen digipalveluiden käyttäjänä.

Kyselyssä selvisi, että suuhygienistien ja hammaslääkäreiden sähköisten järjestelmien käyttötaidot olivat erittäin hyvät, jopa yli puolet vastaajista antaisi taidoistaan itselleen kouluarvosanan 9-10, arvosana-asteikoilla 4-10. Organisaation sisäistä intraa heistä käytti päivittäin lähes 60 % ja sähköpostia päivittäin lähes 80 %. Organisaation uusi digitaalinen palvelu herätti erityisesti hammaslääkäreissä vastustusta ja kehitysideoita tuli niukasti. Palvelun olemassaolo kyseenalaistettiin, sen pelättiin lisäävän hammaslääkärin työtaakkaa ja nostavan kustannuksia. Palvelu oli myös monelle ammattilaiselle vieras, sillä vain 35 % vastaajista oli tutustunut palveluun kirjautumalla sinne itse ja vain 1 % oli mainostanut sitä asiakkaille.

Digital services have become more common which should also be realized in dental care services. The aim of this thesis was to find out whether digital services could be implemented as part of dental care services. The aim was also to find out the digital skills of dentists and dental hygienists as well as their attitudes towards digital services. The organization has created digital dental services for its customers. The aim was produce information to increase the usability of the new digital service to the organization. The thesis was commissioned by a dental service provider who develops digital services, their implementation and online services.

The study data was collected with theme interviews and a survey. The interview was conducted with five (n=5) dental hygienists and dentists working for the organization. The survey was answered by eighty (n=80) dental hygienists and dentists. The thematic inter-views were analysed quantitatively, and the survey data was analysed by the Webropol report-ing program and using content analysis.

Digitalization was limited to digital health care services as well as to dental hygienists and dentists as digital service users. Digital services have been studied a lot, but most of the interests have focused on digital customer experience and not so much on the expertise have of nursing staff as a digital service user.

According to the survey, computing skills with the dentists and the dental hygienist was very good. The study shows, that more than half of the respondents would give their computing skills a grade their own skills with of 9 or 10, grade scale was between 4-10. Nearly 60 % of all interviewees use organization`s intranet every day and almost 80 % use e-mail daily. The organization's new digital service aroused opposition especially in dentists, who gave only few ideas. The existence of the service was questioned, dentists were scared that it would add dentist's workload and increase costs. The service was also unknown to many professionals, only 35 % of respondents had access to the service by logging in themselves and only 1 % had advertised it to their customers.